Vieraslaji ei aina ole pihan pahis – Biologi: Kasveista voi olla myös hyötyä luonnolle

PUUTARHA Biologi Riku Cajander suosittelee pihalle vanhoja tulokaslajeja, joista on iloa myös luonnolle.

Biologi Riku Cajanderin omalla pihalla kasvaa muun muassa illakko, jonka tuoksu houkuttelee varsinkin iltaisin erilaisia kiitäjiä ja kehrääjiä. Minna Airamaa

Minna Airamaa

Biologi Riku Cajanderin pihalla kasvaa monia vanhoja maatiaskasveja ja muinaistulokkaita, eli satoja vuosia sitten Suomeen kulkeutuneita kasveja. Yhteistä näille kasveille on se, että niistä on hyötyä luonnolle.

– Muinaistulokas- ja maatiaislajeissa on monia hienoja, vanhoja kulttuurikasveja, kuten vaikkapa kumina, siankärsämö, illakko, raunioyrtti ja kanadanpiisku. Ne sopivat edelleen puutarhaan, kunhan niiden leviäminen luontoon estetään, Cajander toteaa.

Cajander on monille puutarhaharrastajille tuttu nimi teoksesta Luontopiha: Ympäristöystävällinen piha ja puutarha Tänä keväänä häneltä ilmestyi uusi kirja, jossa käsitellään erilaisia vieraslajeja ja muinaistulokkaita. Kirjassa esitellään paljon puhuttujen, selvästi haitallisten vieraslajien – esimerkiksi jättiputken – lisäksi myös muita lajeja, joista osa on haitallisia, osa vähemmän haitallisia ja osa jopa hyödyllisiä.

– Vieraslajit ovat monitahoinen juttu: osa niistä aiheuttaa selkeästi ongelmia, mutta toisaalta suhtautuminen niihin on ehkä vähän yksipuolista, kaikki eivät ole pahiksia. Vieraslajeiksi saatetaan luokitella sellaisiakin kasveja, jotka ovat tärkeitä luonnon kannalta ja joita voisi käyttää pihoilla, kunhan niiden leviäminen luontoon estetään, Cajander toteaa.

Esimerkiksi hän nostaa terttuseljan, jonka Espoon kaupunki on nostanut tarkkailtavien vieraslajien listalle.

– Terttuselja on hieno kasvi, jota on kasvatettu Suomessa satoja vuosia. Se ei leviä hirveästi ja on aikaisena kasvina erittäin tärkeä perhosille, joille se tarjoaa suojaa ja mettä, kun ne heräävät keväällä. Englannissa sitä pidetään tärkeänä luontopihan kasvina, Cajander muistuttaa.

Kurtturuusu tunnetaan pahamaineisena merihiekkarantojen valtaajana, jonka poistamiseksi järjestetään talkoita. Cajanderin mukaan se on kuitenkin kaupungeissa mainio kasvi, jolla on paljon hyötyarvoja.

– Se on erittäin kestävä, kukat ovat suuret ja kauniit ja se on yksi parhaita mehiläiskasveja. Lisäksi kiulukat tarjoavat erinomaista ravintoa pienille nisäkkäille ja linnuille. Tietenkään sitä ei pidä istuttaa, jos lähistöllä on hiekkarantoja. Näillä alueilla sen voi korvata esimerkiksi kotimaisilla pensasruusuilla.

Cajander toivoisi suomalaisten pihoille enemmän muinaistulokkaita ja vanhoja maatiaislajeja. Näistä on Suomessa kokemusta usein jopa satojen vuosien ajalta.

– Ne ovat hyvä vaihtoehto ulkomaisille tuontilajeille. Luonnonkasvien, kuten päivänkakkaran tai ruiskaunokin pikkutaimia voi siirtää tien vierustoilta keväisin, tai niiden siemeniä voi kerätä loppukesästä. Siemeniä saa myös Maatiaisesta. Samalla autetaan näiden lajien säilymistä.

Tarkkailtavien vieraslajien listoille on noussut myös jättipoimulehti, joka on yleinen kasvi sekä taimikaupoissa että pihoilla.

– Ulkomailta tuotu jättipoimulehti on turha kasvi, kun meillä kasvaa luonnossa omaa poimulehteä, jota voi käyttää. Jättipoimulehti kasvaa voimakkaasti ja riskinä on, että se lähtee paikoin leviämään luontoon.

Tärkeintä voimakkaasti leviävien kasvien kanssa on pitää huoli siitä, että ne eivät karkaa kotipihalta.

– Esimerkiksi raunioyrtti on helppo poistaa juurineen. Puutarhajätettä ei pidä kasata luontoon ja kukkavarret voi katkaista ennen siementämistä.

Alkuperäisiä ja tulokkaita

Alkuperäislajeiksi määritellään usein Suomeen itsenäisesti jääkauden jälkeen levinneet lajit.

Muinaistulokkaina pidetään ennen 1500–1600 -lukua Suomeen ihmisen mukana, esimerkiksi kaupan ja merenkulun myötä kulkeutuneita kasveja.

Uudistulokkaita ovat 1600-luvun jälkeen Suomeen saapuneet kasvit.

Vieraslaji menee usein päällekkäin uudistulokkaiden kanssa. Vieraslajilla tarkoitetaan yleensä ihmisen mukana tahattomasti tai tarkoituksellisesti siirrettyä lajia. Osa vieraslajeista on hyvin haitallisia, kuten jättiputki.

Kommentoi

Mainos: Vantaan kaupunki

Asiakkaiden onnistuminen on työn suola

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut