Uutta tietoa ex-presidentistä: Relander asui ennen Jokiniemeä Korsossa

HISTORIA Tutkija Riina Koivisto teki salapoliisityötä ja selvitti L.K. Relanderin alkuaikoja Vantaalla.

– Relander on ehkä Suomen vähiten tutkittu presidentti. Unohdettu, yhden kauden presidentti, sanoo tutkija Riina Koivisto

Hän arvelee, että yksi syy unohdukseen on Lauri Kristian Relanderin (1883–1942) myötämielisyys Lapuan liikkeeseen.

Nyt Koivisto on tutkinut Relanderin aikaa Vantaalla tai silloisessa Helsingin maalaiskunnassa ennen presidenttikauden alkua. Helppoa työ ei ollut, koska aikaa on ehtinyt kulua jo sata vuotta. Aiempien tutkimusten puute, hävinneet kirjalliset lähteet ja kadonneet valokuvat vaikeuttivat mielenkiintoista työtä. Relanderin sukulaisistakaan ei enää ollut kertomaan esi-isästään.

Onneksi on sanomalehtien digitaalinen arkisto ja paikallista historiaa on tallennettu kaupunginmuseoon sekä kirjoihin.

– Helsingin pitäjä 1993 -kirja oli tärkeä apu, Koivisto kiittelee.

Tutkimuksessa löytyi aivan uutta tietoa, kuten se, että Relander asui nykyisen Vantaan alueella ensin Korsossa.

– Hän toimi Suomen Kylvösiemenyhdistyksen Korson koeasemalla ylimääräisenä assistenttina 1907.

Tieto selvisi Koivistolle kaupunginmuseon nauhalta, jossa eräs mies sanoo työskennelleensä Relanderin kanssa vierekkäisillä pelloilla.

– Mies kertoo, että Relander asui Ali-Keravalla Mikkolan tilalla.

Mutta sitä tietoa ei ole löytynyt, missä paikka tarkalleen sijaitsi.

Korson jälkeen Relander siirtyi asumaan ja töihin Jokiniemen maanviljelys-taloudelliselle koelaitokselle 1908. Hän oli laitoksen ensimmäinen assistentti ja myöhemmin myös taloudenhoitaja. Talo, jossa hän asui ja työskenteli on edelleen olemassa. Yksityiset omistajat kunnostavat sitä asunnoiksi.

Relanderilla oli Vantaalla useita luottamustehtäviä. Hän toimi Tikkurilan suomalaisen kansakoulun puheenjohtajana ja oli aktiivinen jäsen uskonnollisessa De Ungas Kristliga förening i Dickusrby -yhdistyksessä. Hän oli myös hankkimassa Tikkurilaan diakonia, joka silloin toimi kiertävänä sairaanhoitajana. Vielä ennen muuttoaan pois Vantaalta, hän liittyi Tikkurilan suomalaiseen nuorisoyhdistykseen.

– Hän oli kiinnostunut paikallisista asioista ja omistautunut tälle alueella, Koivisto kuvaa.

Maalaisliittolainen Relander pyrki tiettävästi myös kunnanvaltuustoon, mutta jäi valitsematta.

Vuonna 1917 maataloustieteen tohtori, agronomi Relander muutti perheineen Tampereelle ja siirtyi töihin Hankkijalle. 

Relander pääsi kansanedustajaksi 1910 ja Suomen toiseksi presidentiksi hänet valittiin 1925. Hän paukutti myös eduskunnan puhemiehen nuijaa 1919–20.

Riina Koivisto toivoo, että Relanderista löytyisi vielä perimätietoa paikallisilta ihmisiltä. Se täydentäisi entisestään kuvaa karjalaissyntyisestä presidentistä, joka oli kohtelias, seurallinen, hyvä puhumaan ja aikanaan tunnettu mies Helsingin maalaiskunnassa.

1990-luvulla nyt jo lakkautettu Vantaan kulttuuriseura yritti saada Relanderille patsaan Jokiniemeen. Rahoitusta siihen ei kuitenkaan irronnut ja jäljelle jäi vain pienoismalli kilpailun voittaneesta veistoksesta. Kulttuuriseura lopetti Relanderin "kotimuseon" ylläpitämisen Metsäntutkimuslaitoksen tiloissa kesällä 2008. Pienosmalli on sen jälkeen hävinnyt.

Relander Vantaalla

FM Riina Koivisto on tutkinut Lauri Kristian Relanderin lähes tuntemattomia uran alkuvaiheita Vantaalla. Tutkimuksen tilasi ja kirjan kustantaa Vantaan kulttuuripalvelut.

Tutkimuksen tuloksista ilmestyy kirja Lauri Kristian Relander Vantaalla. Se julkistetaan 31.5., joka on Relanderin syntymäpäivä. Hän täyttäisi 135 vuotta.

Kirja tulee myyntiin Vantaan kaupunginmuseoon kesäkuun alussa.

Lisää aiheesta

Lue lisää aiheesta

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut