ALUE Maakuntakaava määrää, miten Havukosken kerrostaloja saa korjata.
Väljät vantaalaisalueet tiivistyvät ja rakennuskanta uudistuu yhä korkeammilla taloilla. Myllerryksen koura säästää vain harvat ja valitut kohteet. Yksi helmistä on Havukosken alue.
– Havukoski on Vantaan merkittävin ja maakunnallisesti merkittäväksi tunnustettu 1970-luvun aluerakentamiskohde, kertoo Vantaan kaupunginmuseon rakennustutkija Anne Vuojolainen
Viime vuonna hyväksytyssä maakuntakaavassa Havukoski nimetään yhdeksi pääkaupunkiseudun suurimmista yhtenäisistä lähiöistä.
Havukosken taloryhmä näkyy hyvällä säällä Kulomäen täyttömäeltä. Tiiviisti rakennetun lähiön maamerkkinä on kahdeksan kalliolle rakennettua tornitaloa. Lähiön ilme halutaan suojella.
– Täydennysrakentamisessa tai mahdollisessa purkamisessa täytyy Havukoskella varmistaa se, että maakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö säilyy, kuvailee Vuojolainen maakuntakaavan määräystä.
Käytännössä se tarkoittaa rakennusten säilyttämistä ja korjaamista niiden ominaispiirteitä vaalien eli esimerkiksi alkuperäisten materiaalien ja värityksen säilyttämistä.
– Myös uudisrakentaminen on sovitettava alueen mittakaavaan ja alkuperäisiin suunnitteluperiaatteisiin.
Vantaallaon nimetty myös muita vaalimisen arvoisena pidettäviä ”retroalueita”. Yksi niistä on Tikkurilan Kukkaketo, joka koostuu 1960–1970-luvuilla rakennetuista punatiilisistä asuinkerrostaloista.
Sen sijaan Martinlaaksossa sijaitsevia 1970-luvun asuinkerrostaloja ei katsota kulttuurihistorialtaan arvokkaiksi kohteiksi. Vanhoja kerrostaloja on purettu Laajaniitynkujalta, Kukinkujalta ja Raiviosuonmäeltä.
Nyt vireillä on kaavamuutos, joka pyyhkisi kartalta Laajaniityntie 5:n viimeiset viisi vanhaa kerrostaloa ja Kivimäenkujalta kolme kerrostaloa, kommentoi aluearkkitehti Timo Kallaluoto.
Vaikka kerrostaloja puretaan, myös Martinlaaksossa on rakennuksia, joita kaupunginmuseo haluaa säilyttää. Asuinrakennuksista niitä ovat muun muassa Lintukallionkujan pohjoispuoliset punatiiliset, tasakattoiset rivi- ja omakotitalot.