Pääkaupunkiseudulla toimeentulo- ja asumistukipäätöksistä huomattavan suuri osa tehdään muille kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuville.
Korkein osuus on Espoossa, mutta myös Helsingissä ja Vantaalla vieraskieliset ovat yliedustettuina toimeentulotukiasiakkaissa, kertovat Kelan tuoreet tilastot.
Espoossa jaKauniaisissa oli viime vuonna Kelan mukaan 17 638 toimeentuloasiakasta, joista 38,9 prosenttia puhui äidinkielenään jotain muuta kuin suomea tai ruotsia. Vantaalla vastaava luku oli 35,9 prosenttia yhteensä 18722 asiakkaasta ja Helsingissä 31,3 prosenttia yhteensä 54 033 asiakkaasta.
Koko pääkaupunkiseudun toimeentulotukiasiakkaista 33,7 prosenttia oli vieraskielisiä.
Luvut ovat huomattavan korkeita, sillä espoolaisista ja helsinkiläisistä on vieraskielisiä 13,5 prosenttia ja vantaalaisista 14,4 prosenttia.
Vieraskielistenosuus toimeentulotuen saajista on myös kasvanut nopeasti. Vuonna 2010 heidän osuutensa Helsingin toimeentulotukiasiakkaista oli 27 prosenttia.
Toimeentulotukipäätösten määrässä vieraskielisten yliedustus näkyy jonkin verran voimakkaampana. Espoossa ja Kauniaisissa se oli viime vuonna 43 prosenttia, Helsingissä 34,6 ja Vantaalla 38,7 prosenttia.
Suurimmatvieraskielisten ryhmät toimeentulotukipäätöksissä ovat Kelan tilastojen mukaan venäjän-, arabian-, somalin- ja vironkieliset.
Vertailua hankaloittaa kuitenkin se, että vieraskielisistä toimeentuloasiakkaista yli 10 prosentin äidinkieltä ei ole tilastoitu.
Vieraskielistenosuus korostuu myös viime vuoden asumistukipäätöksissä, mutta loivempana kuin toimeentulotuessa.
Koko pääkaupunkiseudulla asumistukiasiakkaista 26,2 prosenttia puhui äidinkielenään muuta kuin suomea ja ruotsia. Helsingissä luku oli 24,3 prosenttia, Vantaalla 30,3 prosenttia ja Espoossa 28,5 prosenttia.
Vieraskielistenmäärä kasvaa nopeasti pääkaupunkiseudulla, ja esimerkiksi Espoossa ennustetaan 26 prosentin puhuvan vuonna 2030 äidinkielenään muuta kuin suomea ja ruotsia.
Koko Suomessa vieraskielisiä on nyt 6,6 prosenttia. Kelan tilastojen mukaan viime vuonna koko maassa toimeentulotukiasiakkaista oli muita kuin suomen- tai ruotsinkielisiä 18,7 prosenttia. Asumistukiasiakkaista vieraskielisiä oli 13,3 prosenttia.
Kelan maksamaa perustoimeentulotukea sai loka–joulukuussa Helsingissä keskimäärin 39 000, Vantaalla 15 000 ja Espoossa 14 100 henkilöä kuukaudessa.
Lisäksi kaupunkien maksamaa täydentävää tai ehkäisevää toimeentulotukea sai Helsingissä keskimäärin 9 400 ja Espoossa 2 900 ja Vantaalla 2600 asiakasta.
Helsingin kaupunginmaahanmuutto- ja työllisyysasioiden päällikköIlkka Haahtelamuistuttaa, että muualle Suomeen sijoittuneet maahanmuuttajat muuttavat hyvin yleisesti pääkaupunkiseudulle.
–He muuttavat tänne muutaman vuoden viiveellä, koska heillä on täällä omat verkostonsa, sanoo Haahtela.
Maahanmuutajat eivät ole Haahtelan mukaan työmarkkinoilla homogeeninen ryhmä.
– Osalla on hyvin puutteellinen koulutus ja työkokemus. Osalla on todella hyvä koulutus ja valmiudet. Kolmasosa uusista yrityksistä on maahanmuuttajien perustamia.