Helsinki-Vantaalla toimii nyt Euroopan modernein rahtikeskus – Nämä ovat tärkeimmät rahdattavat tuotteet

Ari Soinola kertoo, että rahtiterminaalissa on 31 000 kerrosneliötä. Johanna Erjonsalo

Tuomas Massinen

Täällä ollaan hereillä aina. Ohjauskeskuksen seinällä loistaa useita tietokonenäyttöjä. Keskuksen väki seuraa näytöiltä lentoaikoja ja ohjaa kuormat ja rekat oikeille paikoilleen rahtiterminaalissa. Rahtitiedot tulevat ruuduille rahtityöntekijöiden tablettien kautta.

Ollaan Finnair Cargon uuden rahtiterminaalin hermokeskuksessa, jonka henkilöstön työ muistuttaa lennonjohtajien vastaavaa. Yhtiön mukaan sen rahtiterminaali on Euroopan modernein ja digitalisoiduin, ja tästä ohjauskeskus on selkein esimerkki. Paikassa on myös kestävän kehityksen ajattelu viety pitkälle, mistä kertoo terminaalin saama Breeam-ympäristösertifikaatti: katon 1200 aurinkopaneelia tuottaa yli 10 prosenttia rakennuksen energiantarpeesta.

–Yhtä huippuautomatisoitu rahtiterminaali on Hong Kongissa, sanoo Finnair Cargon kehitysjohtaja Ari Soinola

Uudessa terminaalissa ei enää pyöritellä papereita eikä liikutella rahtia käsin. Väkeä tarvitaan kuitenkin yhä logistiikan hoitoon ja muuhunkin liikennöintiin.

Rahtikeskus on jaettu kolmeen lohkoon, joiden lämpötilat on säädetty lastin säilytystarpeen mukaan. Suurimpaan, 25000 kerrosneliön osastoon ohjataan yleisrahtia, jonka tyypillisiä edustajia ovat kännykät ja vaatteet.

Automatisoitu rahdin hyllytysjärjestelmä ja valmiiden lentokuljetusyksiköiden säilytysjärjestelmä ovat yli 70 miljoonan euron terminaalin kalleimmat osat. Ne hoitavat yleisrahdin varastoinnin ja kulun rekoista lentokoneiden rahtitakseihin ja toisinpäin. Laajarunkokoneeseen mahtuu noin 20 tonnia rahtia.

Toiseen, 3000 kerrosneliön lohkoon ohjataan lääkkeitä ja kolmanteen samankokoiseen halliin mereneläviä.

Kaikesta rahdista 75 prosenttia on läpikulkumatkalla ulkomaille. Lastia kulkee eniten Euroopan ja Aasian välillä. Lennätettävät tuotteet ovat ”aikasensitiivisiä”, eli ne vanhenevat tai pilaantuvat, jollei niitä saada nopeasti markkinoille. Tärkeimmät rahtituotteet ovat lääkkeet sekä Norjasta tuotavat elävät ravut ja lohi.

–Päivässä tänne kulkee keskimäärin 50tonnia kalaa ja muutamia tonneja rapuja.

On laskettu, että lohen matka vuonosta Tokioon kestää 36 tuntia.

Koko rahtikeskus avattiin käyttöön vuodenvaihteessa. Iltapäivisin käy kovin kuhina.

Yllättävänkin meluttomassa paikassa on noin 300 työntekijää, jotka kulkevat sinne aina turvatarkastuksen läpi. He toimivat Finnairin ja HUB Logisticsin palveluksessa.

Soinolan mukaan toiminnassa on ollut alkuvaiheessa pientä kangertelua.

–Uusien toimintamallien ja prosessien sisäänajo vaatii aikaa, samoin kuin järjestelmien asetusten hienosäädöt, Soinola huomauttaa.

Kasvu uusien tilojen taustalla

COOL Nordic Cargo Hubin rakentaminen Turbiinitielle alkoi 2015, ja terminaali valmistui keväällä 2017.

Tilat rakennettiin, koska Finnair saa vuoteen 2023 mennessä uuden 19 koneen Airbus A350-laivaston. Tämä kasvattaa rahtitarjontaa yli 40 prosenttia jo vuoteen 2020 mennessä.

Rahtikeskus voi lähettää maailmalle jopa 350000 tonnia rahtia vuodessa. Vanhassa paikassa vuotuinen määrä oli 130000 tonnia.

Uusi 31000 kerrosneliön terminaali on tuplasti vanhaa isompi.

Aiheeseen liittyvää

  1. Satamajohtajasta tuli lentokenttäpomo – Näin Finavian uusi toimitusjohtaja haluaa kehittää Helsinki-Vantaata
    15.2.2018 7:05

Kommentoi

Mainos: Helsingin Uutiset

Pääkaupungin keskusta on edelleen the place to be – katso tästä ytimen tarjonta

| Päivitetty

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut