Taide Kuvanveistäjä Johanna Rytkölä uskoo keramiikkataiteen uuteen nousuun. Gallerioissa ulkomailla ala näkyy jo monin paikoin tasavertaisena muun kuvataiteen rinnalla.
Vantaalainen keramiikkataiteilija Johanna Rytkölä rakastaa työtään.
–Se vain yksinkertaisesti on ihan mielettömän kivaa, hän nauraa.
–Opiskeluajoista alkaen savi ja kolmiulotteinen tekeminen on ollut minulle helpompi tapa ilmaista itseäni kuin kaksiulotteisen pinnan täyttäminen. Nämä kaksi erilaista osaamisaluetta sijaitsevat varmaan jossain aivojen eri kohdissa.
Rytkölästä värien ja muotojen yhdistäminen on kiehtovaa. Niin kiehtovaa, että ideoita syntyy paljon enemmän kuin fyysisesti aikaa vievässä työssä pystyy toteuttamaan.
Tällä hetkellä Rytkölä kuljettaa ajatuksissaan ilmastonmuutokseen ja vesien tilaan liittyviä teemoja. Aiheiden vakavuus ei kuitenkaan hävitä töistä taiteilijalle ominaista huumoria ja myönteistä asennetta.
–Olen sitä mieltä, että mitään hyvää ei synny ilman myönteisyyttä, hän linjaa.
Nyt iloa antaa myös keramiikan arvostus, joka on lähtenyt taidekentällä uuteen nousuun. Maailmalla merkit ovat jo selvät.
–Esimerkiksi New Yorkin ja Los Angelesin gallerioissa keramiikka on mukana tasavertaisena muun kuvataiteen kanssa, Rytkölä kertoo.
Itänaapurissa keraaminen veistostaide on yhä puhtaammin osa nykytaidetta. Moskovassa marraskuussa järjestetyssä nykytaiteen biennaalissa sai näkyvästi sijaa venäläinen ja suomalainen keramiikkataide. Rytkölä oli yksi mukaan kutsutuista neljästä suomalaisesta alan taitajasta.
Pilkahduksia ”savijalkojen” vankistumisesta on nähty jo Suomessakin. Parin vuoden takainen nykykeramiikan katselmus Designmuseossa oli yleisömenestys. Posiolle puolestaan perustettiin vuonna 2014 Arktinen Keramiikkakeskus, joka järjestää kansainvälisiä keramiikkasymposiumeja sekä taiteilijaresidenssitoimintaa ja jossa toimii myös keramiikkamuseo.
Kahden vuoden kuluttua keskus saa ensimmäisenä Pohjoismaissa järjestettäväkseen Kansainvälisen keramiikka-akatemian (IAC) kongressin, joka tuo Suomeen maailman keramiikkataiteen huiput. Yksi tapahtuman neljästä päänäyttelystä sijoittuu Vantaan taidemuseo Artsiin.
Keramiikan alalla nimeäkin saaneet tekijät ovat hetkittäin saaneet kokea ”astiakulttuurin” ja käsityöperinteen leiman painavan jaloissa.
–Pitkään on ajateltu, että tässä vain näprätään käsin ilman sen kummempaa ajatusta. Ja keramiikkaa on myös ehkä pidetty ”sellaisena naisten juttuna” samoin kuin tekstiilitaidetta, koska tekijäjoukko on aika naisvaltainen, Rytkölä arvelee.
Hän kertoo joutuneensa usein kohtaamaan kysymyksen siitä, tekeekö hän taidekäsityötä vai kuvataidetta.
–Nykytaidetta voi tänä päivänä tehdä mistä hyvänsä materiaalista. Miksi erityisesti keramiikka siis olisi taidekäsityötä?
Hän hämmästelee myös sitä, mistä ylipäätään syntyy suuri tarve luokitella asioita taiteen kentässä.
– Minusta se on vähän vanhanaikaista.