Omakotiyhdistys adoptoi monumentin – Ensimmäinen Vantaalla

SUOJELU Adoptiotoiminta auttaa palauttamaan kohteet jälleen näkyviksi ja korostaa niiden merkitystä.

Linnaisten Omakotiyhdistys on tehnyt vantaalaista historiaa ja adoptoinut Hämeenkylän Suuren Suokaivoksen. Monumentin adoptio on ensimmäinen Vantaalla.

Suuri Suokaivos on osa entistä Hämeenkylän kaivosaluetta.

Adoptoinnin avulla nostetaan jälleen esille alueen malminlouhinnasta kertovaa menneisyyttä. Hämeenkylän kaivoksilla aiotaan tehdä hoitotoimia, jotka parantaisivat kaivosten ympäristön viihtyvyyttä ja lisäisivät kaivosten tunnettavuutta.

Kaivosten ympäristö on metsittynyt pahoin ja aluskasvillisuus on peittänyt kaivoskuopat ja muut rakenteet näkyvistä. Kaivosten pohjalle on kertynyt roskaa ja romua.

Kaivosten siivoustalkoita on pidetty 1980-luvulla, mutta aidat ja opaskyltit ovat jo pahoin vanhentuneet ja alkaneet ränsistyä.

Alueella on myös hienoa lehtoa taikinamarjoineen, pähkinäpensaineen sekä harmaaleppää, tammia ja vaahteraa.

Hoitotoimet tehdään luontoa kunnioittaen ja yhteistyössä Vantaan kaupunginmuseon, viheralueyksikön ja ympäristökeskuksen kanssa.

Linnaisten Omakotiyhdistys pitää talkoot vuosittain ja suunnitelmissa on aluksi laajentaa talkoita kaivosten alueelle. Lisäksi Omakotiyhdistys on kiinnostunut tarjoamaan opastuksia kaivosalueella muun muassa koululaisryhmille. Siten kohteiden tunnettuus ja tietous alueen paikallishistoriasta lisääntyisi.

Adoptoi monumentti -toiminnan on kehittänyt Pirkanmaan maakuntamuseo. Adoptoidut kohteet ovat usein olleet vuosikausia hylättyinä ja adoptiotoiminta auttaa palauttamaan ne jälleen näkyviksi.

Vuonna 2016 Adoptoi monumentti -hanke vastaanotti Euroopan unionin kulttuuriperintöpalkintojen ja Europa Nostra -palkintojen Grand Prix -pääpalkinnon.

Historian aarre Länsi-Vantaalla

Linnaisten Omakotiyhdistyksen adoptoima Suuri Suokaivos on osa entistä Hämeenkylän kaivosaluetta.

Hämeenkylä ja viereinen Jupperin kaivosalue Espoossa olivat aikoinaan Sillbölen jälkeen Helsingin seudun tärkeimpiä rautamalmin tuottajia.

Ensimmäiset louhintayritykset Hämeenkylässä on tehty vuonna 1769.

Vuosina 1786–1788 alueella louhittiin 2077 kippuntaa eli noin 353 tonnia malmia ja vuosina 1827–1829 yhteensä 514 kippuntaa eli noin 87 tonnia.

Pääasiallinen tuotantovaihe oli vuosina 1836–1860, jolloin tuotanto oli yhteensä 108 773 kippuntaa eli noin 18 491 tonnia malmia.

Malmia kaivettiin 1700-luvulla mm. Fagervikin, Forsbyn ja Mustion ruukkien tarpeisiin.

1830-luvulla kaivosalue koki uuden nousukauden, kun nykyisen Vantaankosken rannalle perustettiin vuonna 1837 Vantaan ruukki. Ruukki hyödynsi paikallisia malmivaroja.

Vanhoja kaivoskuoppia tyhjennettiin vedestä ja alueella tehtiin uusia koelouhintoja. Ruukin toiminta oli aktiivisinta 1830-luvun lopulta 1840-luvulle.

Rauta oli laadultaan hyvää. Takkiraudan lisäksi ruukilla valmistettiin myös valutuotteita, kuten paistinpannuja.

1840-luvulla ruukkiyhtiö joutui vaikeuksiin, sillä ruotsalainen takkirauta oli huomattavasti halvempaa.

Ruukki lopetti toimintansa vuonna 1860.

Lue lisää aiheesta

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut