Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Vantaa suunnittelee hätämajoitusta paperittomille – Simonkotiin tulossa "maksimissaan 20 paikkaa"

ASUMINEN Hätämajoitustoiminta voisi alkaa aikaisintaan ensi vuonna.

Vantaan kaupunki suunnittelee Tikkurilassa sijaitsevaa Simonkotia uudeksi hätämajoituskohteeksi ensisijaisesti paperittomille.

Vantaan perhepalvelujen johtaja Anna Cantell-Forsbom kertoo, että osa Simonkodista voitaisiin ottaa tähän käyttöön aikaisintaan vuodenvaihteen jälkeen.

–Parhaillaan työryhmämme selvittää, millä volyymillä lähdemme liikkeelle. Näillä näkymin Simonkotiin on tulossa maksimissaan 20 paikkaa, Cantell-Forsbom arvioi.

Hätämajoitus sijoittuisi rakennuksen niin sanottuun vanhaan osaan, kerroksiin 2, 3 tai 4. Samassa rakennuksessa toimii myös Simonkylän vanhustenkeskus. Lisäksi vanhustenkeskuksessa asuu nuoria

Perhepalvelujen johtaja kertoo, että Simonkotiin suunnitellaan nimenomaan hätämajoitusta eli lyhytaikaista yöpymistä.

–Pari kolme yötä kerrallaan voisi yöpyä.

Paperittomien hätämajoituksesta on ollut puhetta jo aiemminkin. Vantaan Sanomat uutisoi lokakuussa Vantaan kaupungin valmistelevan pääkaupunkiseudun kunnille ehdotusta siitä, että ne sopisivat yhdessä hätämajoituksen järjestämisestä Taustalla oli huoli etenkin kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden henkilöiden hätämajoitustarpeen kasvusta.

Neuvotteluja asiasta käydään ensi viikolla sosiaali- ja terveysjohtajien kokouksessa, Cantell-Forsbom sanoo.

Tällä hetkellä Vantaalla on hätämajoitusta ainoastaan Koisorannan palvelukeskuksessa, jossa on 15 paikkaa miehille ja viisi paikkaa naisille. Yöpaikat täytetään saapumisjärjestyksessä. Pääosin yöpyjät ovat asunnottomia päihdeongelmaisia.

Koisorannan tilat ovat kuitenkin riittämättömät. Esimerkiksi tänä vuonna yösijaa tarvitsevia on jouduttu tilanpuutteen vuoksi käännyttämään ovelta yhteensä 32 kertaa.

–Jos Koisorannassa on täyttä, auttaa henkilökunta yösijan löytämisessä, Cantell-Forsbom muistuttaa.

Käytännössä henkilökunta selvittää, onko esimerkiksi muissa hätämajoitusta tarjoavissa palvelukeskuksissa tilaa. Toisinaan yösijaa vailla olevalla on mahdollisuus yöpyä tuttavansa luona. Joskus heitä ohjataan maksusitoumuksella esimerkiksi retkeilymajaan.

Koisorannan paikkoja ei ole mahdollista lisätä turvallisuusmääräysten vuoksi.

Koisorannan toiminnan lisäksi Vantaan perhepalveluilla on omaa kriisimajoitusta akuutteja hätätilanteita varten. Lyhytaikaista kriisimajoitusta kaupungille tuottavat myös Luona Oy ja Katto-kodit Oy. Tänä vuonna kaupunki on ostanut kriisimajoitusta 92 asiakkaalle. Osalle asiakkaista on ostettu kriisimajoitusta myös muilta palvelua tuottavilta yrityksiltä.

Tilapäistä majoitusta ja tuettua asumista on luvassa lisää lähivuosina, kun Koisoniityn palvelukeskus avautuu arviolta vuonna 2019. Palvelukeskukseen on tulossa sekä tilapäistä asumista että tuettua asumista niin sanotusti vaikeasti asutettaville ihmisille.

Erilaisten asumismuotojen lisäksi Koisoniittyyn tulee ryhmä- ja päivätoimintaa sekä työllistymistä tukevaa toimintaa.

–Koisoniityn lisäarvo on erityisesti se, että saadaan vaikeasti asutettavien ja paljon tukea tarvitsevien asiakkaiden osalta niin sanotusti ”pää avattua” eli polku tuetun asumisen kautta kohti normaalia asumista omassa kodissa, Cantell-Forsbom sanoo.