Uudessa asuintalossa torjutaan nykyihmisten yksinäisyyttä – Yhteisömanageri ruokkii "yhteisöllistä pöhinää"

ASUMINEN Kohutut miniyksiöt valmistuivat Martinlaaksoon. Olli Järvenkylän tehtävänä on edistää kerrostalon asukkaiden vuorovaikutusta.

Martinlaaksoon on valmistunut asuintalo, jonka tavoitteena on vähentää nykyihmisten yksinäisyyttä yhteisöllisyyden avulla.

Kyse on asuntosijoitusyhtiö Saton Raikukuja 4 B:stä, jossa on 68 kohuttua miniyksiötä sekä asukkaiden yhteinen olohuone, pesula, saunaosasto ja kattoterassi.

Kerrostalossa pyritään hyödyntämään neliöt tehokkaasti ja satsaamaan vahvasti yhteisöllisyyteen.

Saton palkkaama yhteisömanageri Olli Järvenkylä on yksi talon 70 asukkaasta. Torstaista alkaen he ovat voineet muuttaa 15,5 neliön vuokra-asuntoihinsa, joissa on kuuden neliön parvi ja pikkuparveke.

–Olen erittäin innoissani. Olen jo tavannut naapureitani, Inarista muuttanut Järvenkylä kertoo.

Miehen tehtävänä on edistää asukkaiden vuorovaikutusta ja mahdollistaa yhteinen tekeminen.

–Nykyihmisetkin kaipaavat yhteisöllisyyttä. Yhteisöllisyys syntyy luontevimmin säännöllisen yhdessä tekemisen ja toimimisen kautta, Järvenkylä linjaa.

Tämä tarkoittaa esimerkiksi, että jotain tapahtuu joka tiistai-ilta talon sydämessä, alakerran oleskelutilassa. Järvenkylä on jo hahmotellut kuukauden ohjelmaa.

–Ensimmäisenä tiistaina voi olla asiantuntijavierailu, jonka aiheena voi olla vaikka yrttien viljely. Toisena tiistaina pidetään asukaskokous, kolmantena laitetaan yhdessä ruokaa ja neljäntenä on kevyempää ohjelmaa, kuten musavisa tai bingo.

Yhteisöllisyys syntyy luontevimmin säännöllisen yhdessä tekemisen ja toimimisen kautta."

"Yhteisöllistä pöhinää" voi olla muinakin päivinä, sillä asukkaat saavat itse ideoida sisältöä.

–Ajatuksena on, että jokainen voi oppia talossa jotain toinen toisiltaan, Järvenkylä kuvaa.

Myös muut Raikukuja 4:n asukkaat, joista monet ovat vastustaneet B-osaa, ovat Järvenkylän mukaan tervetulleita osaan tapahtumista.

–Ei tästä kuitenkaan ole tarkoitus muodostua mikään tapahtumakeskus. Yhdessä tekemisenkin tulee olla talon järjestyssääntöjen mukaista: hiljaisuus tulee täälläkin kello 22, Järvenkylä huomauttaa.

Ketään ei myöskään pakoteta osallistumaan yhteistoimintaan.

Uuteen taloon muuttaa monenlaista 19–69-vuotiasta sakkia, joka on valittu yli 700 hakijan joukosta: 30 on miehiä, 40 naisia. Puolet on 20–29-vuotiaita.

–Suurin osa on yksinasujia, mutta joukossa on myös kaksi nuortaparia.

Talo väreilee kansainvälistä sykettä, sillä asukkaissa on seitsemää kansallisuutta. Suomi on kuitenkin kieli, jolla yhteisöllisyyttä viritellään.

Valtaosa väestä on työntekijöitä ja asiantuntijoita, jotka muuttavat taloon pääkaupunkiseudulta. Opiskelijoita on tusinan verran.

–Eivät kaikki asukkaat ole hyperaktiivisia ihmisiä, jotka antavat koko ajan yläfemmoja toisilleen. Osa on hiljaisempaa väkeä, Järvenkylä kuvailee asukkaita.

Pohtimisen arvoinen kysymys on se, edustaako porukka oikeasti ihmisiä, jotka ovat kärsineet yksinäisyydestä. Tämä ei ole Satollekaan täysin selvinnyt.

Eivät kaikki asukkaat ole hyperaktiivisia ihmisiä, jotka antavat koko ajan yläfemmoja toisilleen."

Miten Järvenkylästä oikein tuli yhteisömanageri?

Hän kertoo olevansa koulutukseltaan yhteisöpedagogi, joka on työskennellyt paljon nuorison ja opiskelijoiden parissa.

Palaset loksahtivat kohdilleen vuosi sitten, kun Järvenkylä otti yhteyttä Satoon ja tarjoutui uuden talon yhteisömanageriksi: tuolloin tarkentui, miten yhteisöllisyyttä voisi vaalia ja yksinäisyyttä ehkäistä.

Yhteisömanagerina Järvenkylä on yleensä yhtiön konttorissa arkiaamupäivät ja Raikukuja 4 B:ssä kello 14–18. Hän ahertaa tarvittaessa myös viikonloppuna.

–Talolla on erikseen huoltoyhtiö ja isännöitsijä. Minulla ei ole yleisavainta, eli jos pizzalaatikko kainalossa tulee yöllä kotiin ja avain on unohtunut, minulle on turha soittaa, Järvenkylä täsmentää rooliaan.

Yhteisömanageri ei ole mikään uusi ammattikeksintö. Samanlaista työtä ovat jo tehneet eri nimellä esimerkiksi Setlementtiasunnot Oy:n yhteisökoordinaattorit.

Uudella asumismuodollaan Sato pyrkii vastaamaan pääkaupunkiseudulla kasvavaan edullisten asuntojen kysyntään.

Miniyksiön eli StudioKodin vuokra on 500 euroa. Konsepti sai alkunsa lukiolaisten innovaatioleirin ideasta.

"Mikroasuminen" on varsin yleistä maailman suurkaupungeissa.

Suomessa miniyksiöistä ei kuitenkaan odoteta muodostuvan valtavirtaa.

–Suomi ei tule täyteen näitä taloja, sanoo Saton toimitusjohtaja Saku Sipola

Sipolan mukaan nyt hankitaan kokemuksia Raikukujan pilottihankkeesta. Yhtiö puntaroi aikaisintaan keväällä, viritteleekö se miniyksiöitä muuallekin Vantaalle.

Kohutut asunnot

Miniyksiöt tulivat julkisuuteen 2015, kun Sato kertoi haluavansa kokeilla poikkeuksellisen pienten yksiöiden rakentamista Vantaalla. Kaupunkisuunnittelulautakunta pui asiaa moneen kertaan. Idea kohautti etenkin, koska asunnot eivät täytä määräyksien vaadetta asunnon 20 neliön minimikoosta.

Viime vuonna yli 120 Raikukuja 4:n asukasta allekirjoitti vetoomuksen uuden talon parkkialuetta vastaan. Rakentamisen katsottiin tärvelevän perheiden ainoan viheralueen. Väki on myös pitänyt uutta leikkialuetta kehnona ja vaarallisena sekä moittinut Saton tiedotusta.

Lisää aiheesta

Lue lisää aiheesta

Mainos: Mediatalo Keskisuomalainen

Mainos: Mediatalo Keskisuomalainen

Vaalimainoksesi mukana bussimatkoilla ja aamupalapöydissä

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut