Linnaisiin kaavailtu asuinalue jakaa vahvasti asukkaiden kannat – "Vastustuksessa on myös nimbyilyä"

KIISTA Osa asukkaista pitää hyvänä, että Linnainen kehittyy. Osa vastustaa asuinaluetta Linnaistenmetsän virkistys- ja luontoarvojen takia.

Linnaistenmetsä sijaitsee aivan Jukka Mäkisen talon vieressä. Hänelle ja Rudi-koiralle metsä on ollut tärkeä ulkoilupaikka. Mäkinen kuitenkin hyväksyy suunnitelman uuden alueen rakentamisesta. Tuomas Massinen

Tuomas Massinen

Linnaisiin kaavailtu uusi omakotialue jakaa vahvasti kaupunginosan asukkaiden mielipiteitä. Kaupunkisuunnittelulautakunta siunasi maanantaina asemakaavamuutoksen, jonka mukaan nykyistä omakotialuetta laajennetaan sen itäpuolelle Linnaistenmetsään.

Osa Linnaisten noin 800 asukkaasta toivottaa uuden noin 80 pientalon asuinalueen tervetulleeksi. Osa on kuitenkin sitä vastaan.

Kaavaehdotukset olivat nähtävillä kesällä, jonka aikana niistä jätettiin 15 muistutusta. Joukossa oli metsäalueen hävittämistä vastustava adressi, jonka oli allekirjoittanut lähes 400 henkeä. Heistä 118 on linnaislaisia.

Uudisalueen vastustajien mielestä Linnaistenmetsään ei pidä rakentaa sen virkistys- ja luontoarvojen takia.

–Se on maakunnallisesti merkittävä luontoalue, joka menettää arvonsa, jos sinne rakennetaan: moninainen ja harvinainen lajisto vähenee. Linnaistenmetsä on myös asukkaille paras virkistysalue, muita sellaisia ei täällä ole. Siellä ulkoilevat myös espoolaiset ja hämevaaralaiset, huomauttaa Ulla Montin, yksi adressin linnaislaisista.

Pelkona ovat myös lisääntyvät liikennehaitat.

–Alue kannustaa yksityisautoiluun kaupungin kestävän kehityksen tavoitteiden vastaisesti. Täällä on huonosti toimivat joukkoliikenneyhteydet.

Vastustajat pitävät myös esimerkiksi suunniteltuja hulevesijärjestelyjä puutteellisina ja asvalttiteiden määrää liiallisena.

Montin ihmettelee, miksei omakotiyhdistyksen hallitus tiedustellut asukkailta postilaatikkokyselyllä, haluavatko he uuden alueen vai eivät.

–Nyt ei pystytä osoittamaan, että enemmistö kannattaa aluetta. Omalta kadultani kaikki vastustavat sitä.

Linnaisten omakotiyhdistyksen puheenjohtaja Jukka Mäkinen puolestaan vakuuttaa, että valtaosa linnaislaisista on uuden alueen kannalla. Tästä kertoo hänestä sekin, että yhdistyksen hallituksen 12 jäsenestä vain kolme on vastustanut aluetta.

Mäkisen mukaan yhdistys päätti jo toukokuussa 2016, että vastustuksen sijaan yhdistys pyrkii mieluummin vaikuttamaan asemakaavan toteutustapaan.

–Hallituksen kaupungille toimittamassa lausunnossa pyrimme tuomaan esille asukasenemmistön kannan.

Lausunnossa esitettiin muun muassa uuden alueen kunnallistekniikan rakentamista kerralla valmiiksi, hyväkuntoisten puiden säilyttämistä ja Aisakellonpolun luomista Pähkinärinteeseen.

–Noin 50–60 prosenttia toiveistamme meni läpi kaavatyössä. Isoin puute on se, ettei aluetta rakenneta kerralla, vaan 15–20 tontin erissä.

Montinin esille tuoman kyselyn Mäkinen tyrmää.

–Kysymyksenasettelu olisi ollut vaikea laatia, sillä samalla olisi pitänyt kysyä asukkailta myös, haluavatko he palvelujen kehittyvän vai eivät.

Vantaan asemakaavasuunnittelija Anne Olkkola kertoo, että luontoselvitykset, muistutukset ja lausunnot on pyritty huomioimaan kaavatyössä mahdollisuuksien mukaan. Osa lähivirkistysalueesta merkitään luonnon monimuotoisuuden kannalta erittäin tärkeiksi alueiksi.

Asukkaiden mielipiteitä on huomioitu myös esimerkiksi siten, että ajonopeuksia alennetaan Linnaisissa. Lisäksi uusien talojen rakentamisohjeet edellyttävät, että hyväkuntoisia puita säilytetään ja vanhaan alueeseen rajautuville tonteille istutetaan puita ja pensaita. Suunnittelualuetta on myös pienennetty kymmenestä hehtaarista seitsemään.

–Asia kuumentaa tunteita. Osa asukkaista pitää hyvänä, että alue kehittyy. Osa taas kokee, että itselle läheiset virkistysmetsät häviävät ja liikenne lisääntyy haitallisesti. Vastustuksessa on myös nimbyilyä: ei haluta naapureita oman kodin viereen, Olkkola summaa.

Kaavamuutos jätettiin yksimielisesti pöydälle lautakunnan edelliskokouksessa, mutta nyt muutos ohjattiin kaupunginhallitukselle hyväksyttäväksi. Kuntatekniikan suunnittelu ja rakentaminen alkavat ensi vuonna, jos hanke etenee suunnitellusti, ilman valituksia.

–Ensimmäiset tontit voidaan luovuttaa aikaisintaan kuntatekniikan valmistuttua. Tämä vie noin kaksi vuotta siitä, kun kaava on tullut lainvoimaiseksi, Olkkola arvioi.

Omakotiyhdistyksen hallitus vaihtuu vuodenvaihteessa. Mäkinen kertoo jäävänsä siitä sivuun kahdeksan puheenjohtajavuoden jälkeen omasta tahdostaan.

Montin ei osaa vielä sanoa, valittavatko vastustajat kaavamuutoksesta.

–Katsotaan nyt, mitä uusi hallitus tekee. Tärkeää olisi lähettää kaikille asukkaille postilaatikkokysely, jonka avulla he voisivat esittää mielipiteensä uudesta alueesta.

Linnaistenmetsä

Linnaistenmetsä on Vantaan omistamaa metsää telemastoa ja sille vievää huoltotietä ja Kulkuspuistoa lukuun ottamatta. Alue on kaupunginvaltuustossa 2007 hyväksytyssä yleiskaavassa pientalo- ja lähivirkistysaluetta.

Asemakaavamuutoksen avulla pientalorakentajat voivat pystyttää enintään 81 kaksikerroksista erillispientaloa 70 tontille. 69 tontin koot vaihtelevat 524–1144 neliön välillä ja niille sallitaan yksi asunto. Yhdelle tontille voi rakentaa 12 asuntoa.

Tavoitteena on perinteinen omakotitaloalue. Kulku sille tulee Aisakellontien eli nykyisen Kulkuskujan kautta.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.