Vantaalla suunnitellaan sairaalatoimintojen keskittämistä Peijakseen.
Sosiaali- ja terveyslautakunnan poliittiset päättäjät ovat näyttäneet vihreää valoa suunnitelmalle, joka keskittäisi kaupungin oman, perustason sairaalahoidon tulevaisuudessa Peijaksen sairaalan yhteyteen.
Samalla kaupunki luopuisi sairaalatoiminnasta Seutulan Katriinan sairaalassa.
Vaihtoehtoisena suunnitelmana lautakunnalle esiteltiin malli, jossa osa Katriinan sairaalan nykyisistä vuodepaikoista ja toiminnoista siirrettäisiin Peijakseen.
Puheenjohtaja Pirkko Letto (sd.) kertoo lautakunnan pitäneen yksimielisesti parempana vaihtoehtona kaiken toiminnan keskittämistä, mikä mahdollistaisi sujuvan yhteistyön Peijaksessa toimivan Husin erikoissairaanhoidon kanssa.
Lisäksi lautakunta katsoi, että Katriinan sairaalan käyttö esimerkiksi Kivistön aluetta palvelevana vanhustenkeskuksena tulisi selvittää.
Seuraavaksi esiselvitys menee teknisen lautakunnan käsiteltäväksi.
Tällä hetkellä Vantaan sairaalalla on yhteensä 211 vuodepaikkaa. Niistä valtaosa, 163 paikkaa, on Katriinan sairaalassa Seutulassa.
Sairaalassa toimivat muun muassa geriatrinen tutkimus- ja kuntoutus, ortopedinen, neurologinen, haava- sekä infektio-osastot ja palliatiivinen ja saattohoito.
Asolassa Peijaksen sairaalassa on 48 paikkaa kahdella akuutin geriatrian osastolla.
Vuosina 1957–59 alunperin vanhainkodiksi valmistunut Katriinan sairaala koostuu kahdesta rakennuksesta.
– A-talon tilat eivät vastaa nykypäivän sairaalaan vaateisiin. Potilastilat ovat ahtaat. Useita potilaita on samassa huoneessa ja jopa seitsemän potilasta käyttää yhteisiä wc-tiloja, toteaa Vantaan sairaaloiden johtaja Johanna Sinkkonen.
A-talon korjaustarpeeseen on puuttunut myös eduskunnan oikeusasiamies lausunnossaan.
B-talo on remontoitu pari vuotta sitten.
– Se remontoitiin niin, että tilat ovat muunnettavissa esimerkiksi hoiva-asumisen tarpeisiin.
Kaupungin sairaalatoimintojen keskittäminen linkittyy Husin tarpeisiin uudistaa vuonna 1990 rakennettua Peijaksen sairaalaa.
HUS on aloittanut Peijaksen kampuksen toiminta- ja tilasuunnittelun, jonka tavoitteena on laatia peruskorjaus- ja uudistamisohjelma seuraavalle 10–15 vuodelle. Suunnittelussa ovat mukana Vantaan ja Keravan kaupungit.
Vantaan sairaaloiden osalta ei ole tehty laskelmia siitä, mitä Katriinan sairaalan A-talon kunnostaminen tai Peijaksen lisärakentaminen maksaisi kaupungille.
Sinkkonen sanoo, että tässä vaiheessa on kartoitettu tarpeita. Peijaksen hintalapun osalta oleellista on, paljonko uusia sairaansijoja lopulta tulee ja kuinka paljon tarvitaan esimerkiksi maanalaista rakentamista.
Alustavan arvion mukaan sairaansijojen määrä Peijaksessa kasvaisi nykyisestä 48 sairaansijasta 217. Kokonaisuudessa Vantaan sairaalan vuodepaikkamäärä kasvaisi reilulla 50 paikalla.
Kaupungin omistamalla Peijaksen tontilla on rakennusoikeutta 65 000 neliötä, josta tällä hetkellä käytetty 45 155 neliötä.
Tonttimaata vievät tällä hetkellä parkkipaikat, joista osa sijaitsee ns. pysäköintikannella.
Uudenlaisen sairaalakampuksen suunnittelussa on kyse paljon muustakin kuin sairaalatilojen rakentamisesta, huomauttaa sairaalajohtaja Johanna Sinkkonen.
Tarkoitus on, että potilasta hoidetaan kampuksen alueella hoitotarpeidensa mukaan, eikä hän välttämättä edes tiedä, milloin on erikoissairaanhoidon ja milloin perussairaanhoidon käsissä.
Saumattomuudella tavoitellaan myös sitä, että hoitojaksot sairaalassa lyhenevät ja tukea tuodaan enemmän kotiin sairaalajakson jälkeen.
Sairaalajaksojen lyheneminen, henkilöstö-, osaamis- ja laiteresurssien keskittäminen tuovat myös säästöjä. Hoidettavien määrässä ei näy vähenemisen merkkejä. Arvioiden mukaan yli 75-vuotiaiden vanhusten määrä Vantaalla kasvaa 1,5 prosenttia vuodessa.
– Sen vuoksi tarvitaan yhä enemmän monipuolisia sairaalapalveluja. Se tarkoittaa, että osastohoidon rinnalla kehittyvät erilaiset liikkuvat palvelut, kotisairaala ja polikliiniset palveluratkaisut, Sinkkonen sanoo.
Juttua muokattu 26.4. klo 8.45. Lisätty otsikkoon sanat Katriinan sairaalassa.