Lasten tiedekerhoilla suuri kysyntä – "Tiede on yksi harrastusmuoto liikunnan ja musiikin ohella"

TIEDE Hoksaus-kerhoissa opetetaan jopa 3-vuotiaille tiedettä arkisten asioiden avulla ilon kautta.

Jopa 3-vuotiaiden tiedeoppimisella voi olla merkittävä rooli myös aikuisena. Tätä mieltä on tutkija Jenni Vartiainen, jonka perustamat tiedekerhot leviävät ympäri Suomea. Vartiainen korostaa, että oppiminen tapahtuu aina ilon ja leikin kautta. Eeli ja Helmi Vartiainen tutkivat äidin kanssa sateenkaaren muodostumista vesipullon avulla. Päivi Tuovinen

Marika Lumme

– Saanko minä kaataa etikkaa, kysyy neljävuotias Helmi Vartiainen

Helmi touhuaa äidin, tutkija Jenni Vartiaisen kanssa Korsossa Touhulan Aarresaari-päiväkodin pihalla, joka on yksi Touhulan tiedekasvatusta painottavasta toimipisteestä. Etikan joukkoon muovipulloon kaadetaan soodaa ja Helmi hurraa ekaluokkalaisen Eeli-veljen kanssa kun "raketti" sinkoaa kohti taivasta.

Vartiainen on katsomassa syksyn Hoksaus-tiedekerhopaikkoja etukäteen. Korso on yksi uusista.

3–6-vuotiaille on tarjolla kaksi erilaista kerhoa: lapsille ja perheille.

–Olemme huomanneet, että aikuiset ovat itsekin innoissaan kaikesta mitä kerhoissa teemme, joten päätimme tarjota heille mahdollisuuden osallistua, Hoksaus-tiedekerhojen perustaja Vartiainen kertoo.

– Ja miten mahtavaa on kun lapsi ja vanhempi yhdessä saavat kokea oppimisen ja onnistumisen iloa, ihmetellä yhdessä, hän jatkaa.

Tutkija Jenni Vartiainen on tehnyt tyhjästä muovipullosta raketin, jonne on kaadettu etikkaa. Vartiainen kierittää paperinpalaan soodaa ja laittaa tupeksi pullonsuuhun. Eeli ja Helmi Vartiainen seuraavat tarkasti. Kuva: Päivi Tuovinen

Lapsille on tarjolla kerhoja kahdessa ikäryhmässä: 3–4-vuotiaille ja 5–6-vuotiaille. Kerhoryhmissä on 11 lasta ja kaksi opettajaa.

–Haluamme varmistaa, että jokainen lapsi saa privaattihuomiota ja juuri hänelle sopivaa tukea oppimisessa, Vartiainen sanoo.

Vartiainen korostaa, että tiedekerhoissa oppiminen ja oivallukset tapahtuvat aina leikin kautta. Syksyn aikana yhtenä aiheena on pintajännitys.

–Aihetta tutkitaan esimerkiksi vesiastioiden avulla ja saippuakuplien kautta, hän selvittää.

Tiedekerhot ovat syntyneet Helsingin yliopiston LUMA-keskuksessa osana Vartiaisen väitöskirjatyötä. Kerhot alkoivat Pikku-Jipot-nimellä.

–Haluamme viedä tiedekerhomallin kansainvälisille markkinoille ja nykyinen nimi toimii paremmin.

Vartiainen paljastaa, että neuvottelut Eurooppaan ovat jo käynnissä. Kansainvälisille markkinoille tähtää myös virtuaalinen tiedekerho, jota perheet voivat tehdä kotonaan. Tällä hetkellä saatavilla on kotilabra-nimeä kantava virtuaalikerhon pilottiversio.

–Kaikki toimintamme pohjautuu tieteeseen ja tutkimuksiin. Teemme jatkuvaa tutkimusta ja keräämme palautetta, Vartiainen painottaa.

Tiedekerhojen suuren kysynnän vuoksi kerhoja järjestetään tulevana syksynä useilla paikkakunnilla ympäri Suomea. Vartiainen on yllättynyt kerhojen saamasta suosiosta.

–Tiedeoppimisen arvo ja tärkeys lapsen tulevaisuuden näkökulmasta ymmärretään. Tiede on yksi harrastusmuoto liikunnan ja musiikin ohella.

Nyt "raketti" ilmaan! Katso video: