”Valmentaja-isien” aika on ohi – "Espanjalainen mummo tietää jalkapallosta yhtä paljon kuin suomalainen juniorivalmentaja"

URHEILU Jalkapallojuniorien valmennus on siirtymässä ammattivalmentajille.

Manu Kangaspunta toivoisi enemmän yhteistyötä seurojen välille. Johanna Erjonsalo

Tero Vähämäki

– Kärjistetysti sanoen keskiverto espanjalainen mummo tietää jalkapallosta yhtä paljon kuin keskiverto suomalainen juniorivalmentaja, Vantaan jalkapalloseuran (VJS) valmentaja Sebastian Söderholm täräyttää puhelimessa.

Suomen jalkapallomaajoukkue toki taapertaa, mutta onko juniorivalmennuksenkin tilanne todella näin huono?

Vantaalaisille jalkapalloseuroille tehdyn soittokierroksen perusteella tilanne on paranemaan päin, mutta matka kohti hyvää valmennusta on vasta alussa. Joukkueissa on erilaisia strategioita asian parantamiseksi, mutta yhdessä asiassa Vantaallakin ollaan lähes yhtä mieltä – päätoimisten valmentajien palkkaaminen on avain onneen.

Käytämme hirveästi resursseja yhteen promilleen pelaajista ja muut meinaavat unohtua.”

”Valmentaja-isien” aika vastuuvalmentajina rupeaa auttamatta olemaan ohi, vantaalaisseuroista viestitään.

Koivukylän Palloseuran valmennuspäällikkö Rosa Lappi-Seppälä kuitenkin toteaa, että vanhemmat ja muut talkootyöläiset ovat vielä erittäin tärkeä osa joukkueiden tukiverkostoa.

– Seurat pystyvät palkkaamaan lisää päätoimisia valmentajia vahvistuessaan. Vielä olemme kuitenkin riippuvaisia vapaaehtoisvalmentajista, että saadaan joukkueiden arki pyörimään, hän sanoo.

Itä-Hakkilan Kilvassa muun muassa valmentajana toimiva Mika Kottila muistuttaa, että palkattujen valmentajien haaliminen ja akatemioiden perustaminen ei ole ilmaista.

– Se, että lähdetään ammattimaisuuteen, tarkoittaa aina myös rahanmenoa.

– Kaikki nämä akatemiat ovat ihan ok, mutta me heitämme niihin aika paljon rahaa verrattuna siihen, kuinka paljon ne tuottavat huippupelaajia. Käytämme hirveästi resursseja yhteen promilleen pelaajista ja muut meinaavat unohtua, hän kritisoi.

Kottila haluaa painottaa myös valmennuksen laaja-alaisuutta. Päätoimiset vastuuvalmentajat voivat osata tekniset asiat hyvin, mutta valmentaminen on paljon muutakin.

– Jalkapallovalmentaminen junioreille on niin paljon enemmän kuin vain pelaamisen opettamista: Siinä on henkistä puolta, elämän opettamista ja tilanteen haltuunottamista. Yritämme tällä hetkellä niin kovasti tehdä pelaajia... Mutta jokainen meistä tietää, ettei kenestäkään tehdä väkisin esimerkiksi matemaatikkoa. Se tulee aina siitä ihmisestä itsestään.

Tarvitsisimme tänne enemmän seurojen yhteistoimintaa.”

Erilaiset näkemykset valmentamisesta ovat haasteena myös Vantaalla. Monet seurat ajavat omaa agendaansa ja keskustelua yhteisestä paremmasta tulevaisuudesta on liian vähän.

– Vantaalla tosi moni seura voi huonosti ja erilaiset ristiriidat vetävät niitä erilleen, pääkaupunkiseudun junioriurheilun hyvin tunteva ja monien seurojen toiminnassa mukana oleva Manu Kangaspunta sanoo.

Hänen mielestään seurojen tulisi tehdä enemmän yhteistyötä keskenään.

– Tarvitsisimme tänne enemmän seurojen yhteistoimintaa. Sitä, etteivät kaikki joukkueet kilpailisi vain keskenään, vaan suunnittelisivat tulevaisuutta myös yhdessä.

Kangaspunnankin mielestä päätoimisten valmentajien lisääntyminen on hyvä asia lajin kannalta. Kehitys näkyy vielä väärässä päässä.

– Yleisesti ottaen olemme menneet eteenpäin ja saaneet lisää päätoimisia valmentajia. Valitettavasti se ei näy vielä juniorijoukkueiden valmennuksen tasolla. Päätoimiset valmentavat yleensä vanhempia ikäluokkia tai erikoisryhmiä, kuten taitokouluja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.