Silmät auki: Vantaalta löytyy taidetta puistoista, aukioilta ja talojen seiniltä

Tapani Jokelan Vesiratas sijaitsee kaupungintalon aulassa. Armi Suojanen

Kaupunkiympäristö: Taidetta saadaan asuntorakentamisen rytmissä.

Armi Suojanen

Armi Suojanen

Kaupunkimaisemaa ja -tiloja eivät Vantaalla kaunista vain katutaideteokset. Eri puolilta kaupunkia löytyy julkista taidetta yhteensä noin 170 teoksen verran.

Ne sijaitsevat muun muassa puistoissa, aukioilla ja rakennusten seinissä.

Vantaan vanhin julkinen teos on vuonna 1957 valmistuneen kaupungintalon ala-alassa.

– Se on Tapani Jokelan monumentaalinen Vesiratas-maalaus vuodelta 1964, kertoo julkisen taiteen kuraattori Anne Kaarna-Suomi Vantaan taidemuseo Artsista.

Vantaa oli 1960-luvun alussa Helsingin maalaiskunta. Kunnassa virisi halu vahvistaa muun muussa asukkaiden yhteenkuuluvuuden tunnetta, sillä maaltamuutto toi Vantaalle paljon uutta väkeä. Taideteoksesta järjestettiin taidekilpailu.

Tavoite yhteisöllisyydestä ei ole hävinnyt minnekään vuosikymmenien saatossa.

Vielä Tikkurilan lukioon ja Kartanonkosken Pointiin saatiin taidetta.

– Se on vain voimistunut. Julkista taidetta tehdään asukkaille, Kaarna-Suomi kiteyttää.

Hän sanoo, että koko 60-luvun ajan Vantaalla pohdittiin julkisen taiteen hankkimista myös kaupungintalon edustalle, mutta sitä saatiin vasta 2010-luvulla. Nyt kaupungintalon edessä liplattaa Vesipeili-allas, jossa onkii Apaja-teokseen kuuluva Kalastajatyttö.

Lisäksi koko uuden torin ja Kirjastopuiston alueelta löytyy taidetta, joka on integroitu ympäristöön.

– Suurin osa Vantaan julkisesta taiteesta liittyy infrahankkeisiin eli katujen ja puistojen rakentamiseen. Kaikki halutaan nivoa alueeseen tai infrahankkeisiin, joita ohjaa arkkitehtuuriohjelma.

Lähiöihin saadaan taidetta myönteisen erityiskohtelun ohjelmasta.

Kaarna-Suomi korostaa, että taideteokset eivät ole itsetarkoitus, vaan osa kaupunkiympäristöä.

Jouko Toiviaisen Äyriäinen sijaitsee purettavan Kuohukujan ostarin vieressä Myyrmäessä. Asuntojen rakentamisen vuoksi pronssiveistos lähtee puhdistettavaksi ja säilöön, kunnes sille löytyy uusi paikka. Sanna Jokela

Vielä 2000-luvun alussa Vantaa yritti pitää kiinni valtakunnallisesta tavoitteesta, että julkisten rakennusten rakentamiskustannuksista prosentti käytettäisiin taiteeseen. Sittemmin periaatteesta on säästösyistä tingitty.

– Vielä Tikkurilan lukioon ja Kartanonkosken Pointiin saatiin taidetta, Kaarna-Suomi mainitsee.

Pientä elpymistä nähtiin, kun 2016 valmistuneesta Kivistön Aurinkokiven koulusta pidettiin taidekilpailu ja Katriinan sairaalan B-osan peruskorjauksen yhteydessä hoitolaitos sai kolme Johanna Rytkölän kivitavarakeramiikasta ja kierrätyslasista tehtyä teosta.

Leinelän asuinalueella Koivukylässä tehtiin 2008 taiteen yleissuunnitelma ja taidetta on saatu asuntorakentamisen tahdissa.

Alueelle valmistuu vieläkin uusi teoksia, kuten tänä vuonna Otto Karvosen graniittinen Kaupunkiluontopolku ja Tuula Närhin Yönvarjot, jossa hyödynnetään gobo-valotekniikkaa.

Kaarna-Suomi kiittelee, että monet rakennuttajat ovat kiinnittäneet huomioita taiteen merkitykseen asumisviihtyvyydessä ja tuoneet sitä kohteisiinsa. Hyvänä esimerkkinä hän mainitsee Leinelän lisäksi Kivistön.

Vantaan uusin julkisen taiteen teos käynnistetään 12. toukokuuta Havukoskella, Rautkalliontien itäpäässä.

– Sinne tulee valtava led-näyttö ja siihen Varpusen sanoja -teos. Se koostuu Pauli Tapion tekstistä sekä Veli-Pekka Rannikon animoimasta ja piirtämästä videokuvasta.

Vantaalla on paljon julkisia taideteoksia, mutta niistä ei ole olemassa kattavaa listaa Artsin verkkosivulla. Parin vuoden kuluttua pitäisi olla. Kokoelmaa varten saadaan pian hallintajärjestelmä, johon kerätään teoksista kuvat ja tiedot kaikkien saataville.

Kaupunki käyttää julkiseen taiteeseen rahaa vaihtelevasti vuosittain. Summa vaihtelee rakentamisen rytmissä kymmenestä tuhannesta satoihin tuhansiin euroihin.

Julkinen taide

Nimitaiteilijoilta teoksia paraatipaikoille

Kun Tikkurilan Tikkuraitti peruskorjataan näillä näkymin 2023, kävelykadulle sijoitetaan Kim Simonssonin nelimetrinen pronssiveistos Tyttö ja linnunpesä. Taidemuseo Artsin kuraattori Anne Kaarna-Suomi paljastaa, että linnunpesä muistuttaa 1980-luvun kasettisoitinta ja se viittaa nykyisen Tikkuraitin syntyaikoihin.

Myyrmäen uusiutuvaan keskustaan tulee Tommi Toijan laaja teoskokoelma Viimeisellä rannalla. Sen teema on alueen asutus 6 000 vuotta sitten.

Mainos: Helsingin Uutiset

Pääkaupungin keskusta on edelleen the place to be – katso tästä ytimen tarjonta

| Päivitetty

Etusivulla nyt