Onko tekonurmien kumiseos syöpäriski? Dokumentti puhuttaa futisväkeä – näin arvioi kumifirma, tutkija ja liikuntapaikkamestari

Viime kesänä uusittu Hyrylän tekonurmi on lämmitettävä kumirouhekenttä. Toni Vähämaa

Toni Vähämaa

Tekonurmikenttien materiaalina käytettävän kumirouheen (SBR) terveysvaikutteet ovat nousseet esiin viime päivinä. Vanhoista autorenkaista murskattua kierrätyskumiseosta käsiteltiin laajasti muun muassa Yle TV1:n dokumentissa maanantai-iltana.

Uusimmat tutkimukset ovat herättäneet epäilyksiä, että kyseinen materiaali saattaisi altistaa urheilijoita jopa syöpävaarallisille aineille.

Uudenmaan tekonurmikentissä SBR-kumirouhe on laajalti käytössä. Koko Suomesta rouhekenttiä löytyy yli 320.

Jalkapallokenttien lisäksi SBR-rouhetta käytetään muun muassa yleisurheilukentillä ja lasten leikkipaikoilla.

– Olen ehdottomasti sitä mieltä, että asia pitäisi tutkia kunnolla, ja tehdä välittömästi muutokset, jos rouhe on terveydelle haitallista, Järvenpään kaupungin liikuntapaikkamestari Ari Kuisma tuumaa.

Toistaiseksi SBR-rouhetta ei ole todettu viranomaisten puolesta vaaralliseksi. Seoksen niin sanotut raja-arvot eivät ole ylittyneet.

– Lukuisista tutkimuksista huolimatta yksikään ei ole osoittanut SBR:n aiheuttaneen terveyshaittoja käytettäessä sitä urheilunurmien täyteaineena, sanoo Järvenpään monitoimihallin tekonurmikentän projektipäällikkönä toiminut Jari-Pekka Niskanen Saltex Oy:stä.

Yritys on valmistanut suurimman osan Keski-Uudenmaan kumirouhekentistä.

Viimeisin EU-tason viranomaisohjeistus SBR:n käyttöstö on keväältä 2016 ja siitä ilmenee, ettei SBR ylitä raja-arvoja.

– Viranomaiset arvioivat raaka-aineiden turvallisuuden tai vaarallisuuden, joiden ohjeita ja määräyksiä noudatamme kaikessa toiminnassamme rakentaessamme turvallisia ja terveellisiä urheiluympäristöjä, Niskanen vakuuttaa.

Monien mielestä tärkeämpää olisi huolehtia jalkapallohallien ilmanlaadusta.

Oleellisin kysymys lieneekin, ovatko raja-arvot riittävän matalalla."

– Ne ovat pahimmillaan melkoisia bakteeripesiä, viheraluepäällikkö Pekka Sorri Keravalta huomauttaa.

Tekonurmia valmistava yritys korostaa, ettei halua vähätellä kumirouheen terveysriskejä. Asiaan on suhtauduttava vakavasti, mutta vielä pienellä varauksella.

– Keskustelua ilmenee aina uuden tutkimuksen myötä. Näin on tapahtunut jo kohta kymmenen vuotta. Toki keskustelua pitääkin käydä, sillä nämä asiat ovat sellaisia, joista mekin haluamme täyden varmuuden. Kokemus kuitenkin osoittaa, että kannattaa ensin odottaa lopullista tulosta ennen kuin ryhdytään isompiin toimiin, Niskanen sanoo.

Jos kenttien kumirouheet joudutaan vaihtamaan vaihtoehtoisiin materiaaleihin, nousevat kustannukset valtaviksi. Ja miten käy vanhojen autonrenkaiden? Rouhekentät ovat nimittäin kierrätyksen kannalta erinomainen kohde, sillä yhteen täysmittaiseen kenttään uppoaa noin 15 000 autonrengasta.

Tärkeintä on kuitenkin urheilukenttiä käyttävien ihmisten terveys.

– Emme näe suurta terveysriskiä, korkeintaan pienen, sanoo Euroopan kemikaaliviraston vanhempi tutkija Mark Blainey Ylen dokumentissa.

Oleellisin kysymys lieneekin, ovatko raja-arvot riittävän matalalla.

Kommentoi

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut