Kolme vanhusta kuollut koronaan vantaalaisissa hoivakodeissa – 20 vanhuksella todettu tartunta

Kaupungin omissa hoivakodeissa asuu noin 550 vanhusta. Noin 900 vantaalista vanhusta asuu ostopalveluina hankittuilla paikoilla yksityisissä hoivakodeissa. Arkisto / Päivi Tuovinen
Marjo Rämö

Marjo Rämö

Vantaalaisissa vanhusten hoivakodeissa on kuollut kolme vanhusta koronaviruksen aiheuttamaan tautiin. Tartuntoja on todettu hoivakotien 20 asukkaalla.

Kaksi Vantaan hoivakodeissa asuvaa vanhusta on sairastanut taudin ja parantunut siitä.

Tiedot ovat tiistailta.

Vantaalaisissa hoivakodeissa asuu kaikkiaan noin 1 450 vanhusta.

Tartuntoja on ollut sekä omissa että yksityisissä hoivakodeissa.

Kaupunki ei tietosuojaan vedoten kerro, missä yksiköissä tapauksia on ollut.

Muistisairaita, itsenäisesti liikkuvia vanhuksia, on tarvittaessa siirretty koronaa sairastavien vanhusten hoitoon keskittyvään yksikköön.

Siirtoja perustellaan sillä, että liikkuvia muistisairaita vanhuksia ei voida lukita eristyksiin omiin huoneisiinsa.

– Mikäli vanhus ei pysty liikkumaan itsenäisesti, voi tartunnan saanut jäädä omaan yksikköönsä karanteeniolosuhteisiin, toteaa vanhus- ja vammaispalvelujen johtaja Minna Lahnalampi-Lahtinen.

Kaupungin omissa hoivakodeissa asuu noin 550 vanhusta, yksityisissä hoivakodeissa asuu noin 900 vanhusta.

Testauskäytäntöjä hoivakodeissa on laajennettu.

Mikäli hoivakodissa todetaan tartunta, koko yksikkö, niin asukkaat kuin henkilökunta testataan.

Myös kaikki hoivakoteihin saapuvat uudet asukkaat tullaan jatkossa testaamaan.

Uusista asukkaista valtaosa saapuu sairaaloiden vuodepaikoilta. Testi tehdään joko sairaalassa tai hoivakodissa.

– Testaukset eivät saa aiheuttaa meille liiallista turvallisuuden tunnetta, sillä testi kertoo vain sen hetkisen tilanteen, Lahnalampi-Lahtinen huomauttaa.

Uusiin asukkaisiin suhtaudutaan mahdollisina koronaviruksen kantajina kahden viikon ajan.

– Tämä on salakavala tauti. Oireeton asukaskin voi olla viruksen kantaja ja tartuttaja.

Vanhuspalveluiden johtajan mukaan muuttoja hoivakoteihin ei voida siirtää viruksen leviämisen pelon vuoksi. Jo normaalioloissa muuttoa pyritään pitkittämään viimeiseen asti. Palveluasumisen piiriin tullaan, kun kotona ei enää pärjätä.

Sisäänmuuttoja tapahtuu noin 30 kuukaudessa. Määrään vaikuttaa vapaiden paikkojen lukumäärä, mihin taas vaikuttaa kuolleisuus.

– Meillä on sellainen tuntuma, että rajoitustoimet ovat laskeneet kuolleisuutta hoivakodeissa. Hoivakoteihin ei ole tullut kausi-influenssaa tai norovirusta.

Henkilöstön suojautumista on tiukennettu. Kun pari viikkoa sitten maskeja käytettiin ainoastaan hoitotilanteissa, nyt maski peittää hoitajan suun ja nenän koko työvuoron ajan. Sama käytäntö on kotihoidossa.

– Maskin saa ottaa pois ainoastaan ruokaillessa. Taukotiloissa saa olla kaksi henkilöä kerrallaan ja kollegaan on pidettävä kahden metrin etäisyys, Lahnalampi-Lahtinen sanoo.

Hänen mukaansa henkilökunnan suurin riski saada tartunta on henkilöstötiloissa tapahtuvissa kontakteissa, jos työtehtävissä toimitaan annettujen hygieniaohjeiden mukaan.

Tällä hetkellä vanhusten parissa työskentelevillä on todettu alle kymmenen koronavirustartuntaa.

Kaupunki edellyttää samoja ohjeistuksia käyttämiltään yksityisiltä hoivayksiköiltä.

Sekä yksityisten että julkisten hoivakotien palvelun laatua valvoo vanhuspalveluiden valvontayksikkö.

Tällä hetkellä valvonta tapahtuu etänä.

– Valvontayksiköstä ollaan lähes päivittäin yhteydessä yksityisiin hoivakoteihin, Lahnalampi-Lahtinen kertoo.

Viruksen leviämisen torjuntaan liittyviä puutteita ei ole havaittu lukuun ottamatta suojavälineiden saamiseen liittyviä haasteita, joita on sekä kaupungin omissa että ostoyksiköissä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.