Mielipide: Vantaalla on valmistauduttava määrätietoiseen kriisin jälkeiseen uudelleenrakentamiseen – kaupungin tulevaisuus rakentuu kannattavan kasvun varaan

Kirjoittajien mukaan investointien, kuten vaikkapa Vantaan ratikan, täydellinen pysäyttäminen tai kaiken siirtäminen ei ole järkevää, mutta niiden täytyy joustaa taloudellisten reunaehtojen mukaan.. Arkisto/Leena Koivisto

Kirjoittajat muistuttavat, että 1990-luvun laman jälkeen saatiin oppia siitä, kuinka tärkeitä ovat ennaltaehkäisevät ja matalan kynnyksen palvelut.

Koronaviruksen aiheuttama epidemia ja sen leviämisen hidastamiseksi tehdyt rajoitukset aiheuttavat Vantaalle valtavat tulonmenetykset erityisesti verotulojen romahtamisen vuoksi.

Kriisin pitkittyessä myös siitä selviäminen hidastuu. Vaarana ovat erityisesti yritysten konkurssiaalto ja siitä aiheutuvat pysyvät työpaikkojen menetykset.

Kaupungin on nyt tehtävä kaikkensa ihmisten terveyden ja työpaikkojen suojaamiseksi, mutta samalla on valmistauduttava määrätietoisesti uudelleenrakentamiseen.

Valtion on luonnollisesti turvattava kuntien kyky huolehtia lakisääteisistä palveluista, eikä velvollisuuksia ainakaan pidä lisätä tässä tilanteessa.

Vantaa ei kuitenkaan voi täysin tukeutua valtioon, vaan meidän on itse huolehdittava asukkaidemme hyvinvoinnista. Myös muut kuin lakisääteiset palvelut ovat tärkeitä, vaikka niiden rahoitus onkin lähitulevaisuudessa haasteellista. Siksi nyt on aivan välttämätöntä uudistua ja panostaa siihen, mikä on aidosti tärkeää ja tukee kaupungin ja kaupunkilaisten nousua kriisistä.

1990-luvun laman jälkeen opittiin kantapään kautta, miten tärkeää on panostaa ennaltaehkäiseviin kynnyksen palveluihin.

1990-luvun laman jälkeen opittiin kantapään kautta, miten tärkeää on panostaa ennaltaehkäiseviin ja matalan kynnyksen palveluihin. Poikkeusolot vaikeuttavat monia sosiaalisia ongelmia entisestään ja myös vahvempiin tukitoimiin on varauduttava panostamaan vielä pitkään kriisin päätyttyäkin.

Palveluihin pääsy nopeasti ja matalalla kynnyksellä on turvattava etenkin mielenterveys- ja päihdepalveluissa sekä lasten, nuorten ja perheiden ennaltaehkäisevissä palveluissa.

Kriisin jälkeen on paikka uudistaa toimintatapoja ja pohtia, miten asioita kannattaa jatkossa tehdä. Järjestöjen ja yritysten roolia vahvistamalla voidaan lisätä palvelujen valikoimaa ja vastata tehokkaasti myös yksilölliseen palveluntarpeeseen. Palvelusetelien käyttöä laajentamalla voidaan turvata hyvinvointipalveluiden saatavuus myös silloin, kun kaupungin omat resurssit ovat rajalliset.

Kouluissa huolena on oppimiserojen kasvu etäopetuksen aikana. Normaalioloihin palattaessa kaikille tukiopetusta tarvitseville oppilaille on pystyttävä tarjoamaan riittävää tukea ja apua.

Erityisen tärkeää on turvata peruskoulusta valmistuminen nykyisille yhdeksäsluokkalaisille. Syksyllä on vielä käytävä läpi keväällä peruskoulun päättäneet yhdeksäsluokkalaiset ja varmistettava, että kaikki ovat joko päässeet jatkamaan opintojaan toisella asteella tai heidät on ohjattu muiden palveluiden piiriin.

Erityistä huomiota on kiinnitettävä niihin lapsiin ja nuoriin, joihin kontakti on menetetty tai ollut hyvin vähäinen etäopetuksen aikana. Toisaalta etäoppimisen myönteiset kokemukset ja mahdollisuudet on myös osattava hyödyntää, jotta koululaisille voidaan tarjota parhaat mahdolliset työkalut oppimiseen.

Investoinnit liikenneinfrastruktuuriin ovat valtakunnallisella tasolla hyvää elvytystä, mutta esimerkiksi Vantaan ratikan kohdalla asia ei ole niin yksinkertainen. Pikaraitiotien suunnittelua koskevan kaupunginvaltuuston päätöksen mukaisesti hankkeen on maksettava itsensä maankäytön kasvavilla tuloilla. Vantaan ratikan rakentaminen on siis vahvasti sidottu kaupungin kasvuun ja sen, kuten muidenkin investointien toteutuksen ja aikataulun, on joustettava talouden reunaehtojen mukaan.

Investointien täydellinen pysäyttäminen tai kaiken siirtäminen ei ole järkevää, mutta niiden luonnollisesti täytyy olla linjassa taloudellisen tilanteen kanssa.

Vantaan tulevaisuus rakentuu kannattavan kasvun varaan. Kun asukasmäärä kasvaa ja väestö ikääntyy, tarvitaan myös lisääntyviä verotuloja. Yksipuolisesti kaikesta säästäminen vähentää toki kuluja, mutta se samalla näivettää kaupungin ja kutistaa verokertymää.

Olemme jälleen kerran tilanteessa, joka edellyttää kaikilta poliittisilta ryhmiltä yhteistä tahtotilaa ja pitkäjänteistä sitoutumista vaikeasta taloudellisesta tilanteesta nousemiseen.

Vantaalaisten palveluiden turvaamiseksi 2020-luvun Vantaa tarvitsee kasvuohjelman, jolla turvataan taloudellinen toimeliaisuus ja kasvava verokertymä.

Sami Kanerva

Vantaan Kokoomuksen pj., kaupunginvaltuutettu (kok.)

Sari Multala

Vantaan kaupunginhallituksen pj., kansanedustaja, kaupunginvaltuutettu (kok.)

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut