Mielipide: Pelkkä koulujen avaaminen ei ratkaise lasten haasteita – Etäopetus on saattanut kärjistää jo valmiiksi olemassa olleita ongelmia

Kirjoittajan mielestä resurssien kohdistaminen perheitä ja lapsia tukevaan työhön kouluissa ja niiden ulkopuolella on ensiarvoisen tärkeää.

Tiina Tuomela toi kirjoituksessaan esiin kuntatalouden koronakurimuksen. Myös huoli putoavista lapsista on ollut suuri.

Pelkkä koulujen avaaminen ei ratkaise lasten haasteita.

Pihistely henkilöstössä, inkluusio eli tukea tarvitsevien oppilaiden sijoittaminen normiryhmiin ilman riittävää tukea, rauhattomat avoimet oppimisympäristöt ja opetussuunnitelman itseohjautumisen vaateen painottaminen ovat pudottaneet osan oppilaista kyydistä.

Näiden vuoksi kaikki eivät osaa lukea riittävän hyvin koulusta päästyään. Kyse ei ole maahanmuuttajien ongelmista, vaan esimerkiksi yllättävän suurella osalla kantasuomalaisista on vaikea tuottaa säällistä tekstiä poliisikoulutuksen pääsykokeissa.

Etäopetus on saattanut kärjistää jo valmiiksi olemassa olleita ongelmia, vaikka osalle se on sopinut hyvin.

Riittävä tuki oppimiseen varhaisessa vaiheessa on tehokkain keino saada kaikille eväät oppimiseen ja pärjäämiseen. Yliopiston tutkimuksen mukaan kolmiportainen tuki on ollut riittämätön.

Syrjäytymisestä kärsii koko kansantalous.

Ellei resursseja rapsahda riittävästi budjetissa, yhä isompi osa lapsista syrjäytyy.

Myös lasten yksinäisyyden on todettu olevan akuutti ongelma.

Koronaeristyksen aiheuttaman yksinolon lisäksi on vakavaa, pysyvää yksinäisyyttä: koululaisista joka viides on joskus yksinäinen, ja pitkäaikaisesta yksinäisyydestä (yli 1,5 vuotta) kärsii kymmenen prosenttia lapsista. Yksinäisyyteen liittyy porukasta pois sulkeminen, mikä on kiusaamista. On henkistä ja fyysistä väkivaltaa.

Koulukiusaaminen täyttää usein rikoksen tunnusmerkit, mutta aina kouluilla ei ole ollut riittävästi resursseja puuttua tähän.

Käytännössä koulukiusaamista usein vähätellään eikä käsitellä rikoksena. Sen jäljet ovat kuitenkin elämän pituiset. Ongelma ei ole vain kiusatun ja kiusaajien vaan koko ryhmän ja koulun kulttuurin.

Vantaalla joka viides oppilas on kiusattu, mutta koulujen välillä on eroja.

Koulujen avaaminen ei ratkaise lasten syrjäytymistä ja putoamista. Sen sijaan tarvitaan resursseja perheitä ja lapsia tukevaan työhön niin kouluissa kuin koulujen ulkopuolella.

Ratikan tarkoitus on tuottaa verorahoja tekemällä alueesta houkuttelevan. Kymmenen kertaa kalliimpi lentorata ja sen tunneli Helsingistä lentokentälle taas ei olisi välttämätöntä toteuttaa.

Kaikkia investointeja tulee tarkastella. Tulee huomioida sekin, että myös investoinnit kohdennettuihin palveluihin, kuten lasten ja perheiden tukeen, tuottavat tulevaisuudessa.

Sirpa Siru Kauppinen

kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtaja (vihr.)

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut