Tikkurilan kirkkoon tulee Suomen ensimmäinen kellopeli, jolla voi soittaa mitä tahansa – "Kanttorit treenaavat jo Paranoidia"

Toimisto-osan viidennestä kerroksesta, Asematien reunalta, löytyy rakenteilla olevan Tikkurilan kirkon kellohuone. Kellot eivät ole vielä valmiita, niin kuin ei kirkkokaan.

– Kehikkoa kelloille aletaan koota noin kuukauden päästä, arvioi kellopelin suunnittelija ja rakentaja Supavit Nummelin.

Nummelin on vantaalainen kirkontorniteknikko, joka aloitti suunnittelu-urakkansa pari vuotta siten. Lopputulos kuullaan näillä näkymin loppuvuonna adventtina, kun kirkko vihitään käyttöön.

– Olemme aikataulussa, sanoo kirkkoherra Janne Silvast.

Toistaiseksi koronaepidemia ei ole hidastanut rakentamista.

Olen hyvin tyytyväinen itsekin.

Kellotorniteknikko Supavit Nummelin

Kirkontorniin tulee yhteensä 31 kelloa. Niistä suurin, 445-kiloinen kello, on peräisin Tikkurilan puretun kirkon tornista. Kello on valettu Itävallassa vuonna 1969.

30 uutta, pronssiseoskelloa on valettu Hollannissa. Ne kuljetettiin meriteitse omassa kontissaan Nummelinin pajaan Rekolaan, jossa hän on suunnitellut kellopeliä ja sen ohjelmointia.

– Olen hyvin tyytyväinen itsekin, Nummelin hymyilee.

Intohimoinen kelloekspertti kertoo, että kellopelistä eli carillonista rakentuu Suomen ensimmäinen ja suurin. 2,5 oktaavin kellopelillä voi soittaa mitä vain. Nummelin vitsailee, että kanttorit harjoittelevat jo heviklassikko Paranoidin soittamista.

Kirkon kellot tulevat soimaan tavallisesti ennakkoon ohjelmoituna, mutta niitä voi soittaa myös mekaanisilla koskettimilla.

Janne Silvast kertoo, että kaupungin kanssa voidaan käydä keskusteluja kellopelikonserteista. Nummelinkin haaveilee konserteista, jonne kelloja saapuvat kuuntelemaan myös mopopojat.

– Niin kuin Ranskan Rouenissa.

Myös Silvast on innoissaan kellopelistä.

– Sillä voi luoda omaperäistä identiteettiä.

Juttu jatkuu kuvien jälkeen.

Kellopeli on kirkon kruunu, mutta kirkko on paljon muutakin kuin kelloja, kuten 150 työntekijän työpaikka.

Noin 3 000 neliöön, purettujen rakennusten tilalle, Asematien ja Unikkotien väliseen kortteliin valmistuvasta kirkosta muodostuu Tikkurilan uusi maamerkki.

Rakennus on Vantaan suurimman seurakunnan eli Tikkurilan seurakunnan sekä Vanda svenska församlingin kirkkoherranvirasto. Sen lisäksi siitä tulee Vantaan kaikkien seurakuntien palvelukeskus, jossa hoidetaan kiinteistöhallintaa ja yhteistä seurakuntatyötä, kuten perheneuvontaa ja erityisdiakoniaa.

Rakennukseen tehdään myös muun muassa lasten, nuorten ja aikuisten ryhmätiloja.

– Neliöitä on vähemmän kuin puolet alkuperäiseen nähden, Silvast laskee.

Tilat ovat tehokkaassa ja monipuolisessa käytössä, mutta rakennuksesta löytyy silti niin vuorovaikutustiloja kuin rauhalliseen työskentelyyn tarvittavia tiloja.

Työntekijöillä ei ole omaa määriteltyä työpistettä eikä työhuonetta, ei edes kirkkoherralla. Se on mahdollista muun muassa siksi, että kaikki työntekijät eivät työskentele virka-aikana ja osa tekee töitä muissa paikoissa.

Heti ovesta sisään tultaessa sijaitsee aula, jossa on aina joku vastaanottamassa tulijaa. Aulan viereen tehdään lisäksi kahvila, johon haetaan yrittäjää.

– Kirkkotila on jaettavissa kolmeen osaan. Kirkkosaliin mahtuu vajaat 200 ihmistä ja kun kaksi muuta osaa ja parvi ovat käytössä, 400 henkeä, Silvast kertoo.

Kirkkoherra haaveilee, että kirkosta muodostuisi vantaalaisille kohtauspaikka, joka tekee sielulle hyvää.

– Moni kertoo menevänsä ulkomailla kirkkoon istumaan. Toivoisin sellaista myös tänne.

Kirkko tuleekin olemaan auki joka päivä myös virka-aikojen ulkopuolella.