Lumikasa pihakasvin paras suoja - viimeistään nyt jänisverkot paikoilleen

Jänöjussille maistuu puunkuori. Jos haluaa hedelmäpuunsa varjella, on syytä asentaa rungon ympärille suojaverkko.

Raija Nikkilä-Kiiski

Kuluneen syksyn aikana taivaalta on välillä vihmonut vettä, välillä taas elohopea on näyttänyt reippaita miinusasteita. Miten tässä säävaihtelussa talvehtimaan siirtyneet kasvit ovat pärjänneet?

Hortonomi Annikki Oikkonen Puutarhaliitosta sanoo, ettei tällä hetkellä voi sanoa talvehtimisen onnistumisesta vielä mitään. Talvi on vasta aluillaan ja mitä tahansa voi tapahtua.

–Jos tulee paljon lunta, eivät pakkasetkaan haittaa, Oikkonen summaa.

Lumi on kasville paras suoja. Jos esimerkiksi lumentulo jää vähäiseksi, sitä kannattaa hamuta kasvien päälle sieltä, mistä sitä vain löytyy.

Entä sitten ihmisen tekemät keinotekoiset suojat? Niistäkin on hyötyä, etenkin jos talvi ei tuo mukanaan luonnollista lumisuojaa.

Ruusuja on tunnetusti peitelty pakkasen varalta, mutta Oikkosen mukaan pensasruusut kyllä pärjäävät, mutta jaloruusut saattavat olla paleltumisvaarassa ilman havusuojaa.

Ruusuissa, kuten muissakin kasveissa tärkeää on riittävä istutussyvyys ja hyvä maaperä.

–Hyvät olot, oikea paikka, hyvä juurtuminen, Oikkonen määrittelee tärkeimmiksi tekijöiksi.

Siitä on kyse myös alppiruusussa, joka on pärjännyt vuosien ajan kotipihalla ilman suojausta ja keväistä kastelua. Jopa kinttuaan pensaan juurella ahkerasti nosteleva koira ei ole saanut alppiruusun jokakesäistä kukkahehkua sammumaan.

Annikki Oikkosen mukaan tässäkin tapauksessa alppiruusun menestyminen on paikasta kiinni.

–Tarvitaan riittävän varjoisa paikka, siinä alppiruusu ei pääse keväällä kuivumaan.

Mitä sitten juuri nyt voi tehdä kasvien hyvinvoinnin hyväksi?

Ainakin asentaa jänisverkot ja myyräsuojat runkojen suojaksi.

Yksi takuukasvin menestymiselle kotipihalla on kotimaisuus.

Kotimaiset taimet on testattu pärjäämään pohjoisen ankarissa oloissa.

Kaikesta huolimatta myös tosi eksoottiset kasvit saattavat pysyä elossa Suomen vaativissa oloissa. Hortonomi Oikkonen ottaa esimerkiksi Turun seudulla menestyneen pikku bambun tai Keski-Suomessa asti kasvatetun tulppaanipuun.

Jänikset, myyrät ja puutarhan tuhot

Jänikset, rusakot ja kanit syövät puuvartisten kasvien oksia ja kuorivat runkoa.

Puita ja pensaita voi varjella tuhoilta suojaamalla rungot ja oksat metalliverkolla niin korkealle, etteivät eläimet yletä suojan yli syömään edes lumen aikana..

Kanituhojen torjuntaa hankaloittaa niiden tapa kaivaa käytäviä maahan.

Peltomyyrä ja kenttämyyrä aiheuttavat tuhoja talvisin lumen alla. Ne syövät pensaiden ja puiden kuorta, perennojen ja marjojen talvehtivia kasvinosia ja kukkasipuleita. Varsinkin nuorten hedelmä- ja koristepuiden mehevä kuori maistuu.

Tuhoja voi ehkäistä suojaamalla kasvien rungot verkoilla tai rungonsuojuksilla.

Vesimyyrät aiheuttavat tuhoja maan alla ympäri vuoden. Ne syövät puiden ja pensaiden juuria ja keräävät perunat, juurekset ja kukkasipulit talvivarastoihinsa. Vesimyyrät siirtävät käytävistä kaivamansa mullan keoiksi maan päälle. Vesimyyrän keon suuaukko on kasan reunassa kun rauhoitetun kontiaisen keossa suuaukko on keskellä. Kontiainen on hyönteissyöjä, se ei vioita kasveja.

Lähde: www.martat.fi/puutarha

Aiheeseen liittyvää

  1. Citykanit leviävät nyt pohjoiseen – ehkä myös junilla: "En usko, että lippuautomaatilla ovat" 30.6.2016 12:22

Kommentoi

Mainos: Vantaan kaupunki

Asiakkaiden onnistuminen on työn suola

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut