Mikä on lapsille eniten painajaisia aiheuttava tv-ohjelma? Tutkija: Muumilaakson tarinat

Lapsen kanssa kannattaa keskustella peloista, sillä pieni lapsi ei vielä erota faktaa fiktiosta, tutkija sanoo.

Yhteiskuntatieteiden tohtori Piia Korhonen väitteli vuonna 2008 Tampereen yliopistossa lasten televisio-ohjelmiin liittyvistä peloista, painajaisunesta ja pelonhallinnasta. ESM arkisto

Teija Varis

Yhteiskuntatieteiden tohtori Piia Korhonen väitteli vuonna 2008 Tampereen yliopistossa lasten televisio-ohjelmiin liittyvistä peloista, painajaisunesta ja pelonhallinnasta. Nykyisin Lapinlahden perhe- ja mielenterveysneuvolassa esimiehenä työskentelevän Korhosen väitöstutkimuksen teesit ovat edelleen ajankohtaisia.

Korhosen tutkimuksessa selvisi, että lähes 80 prosenttia haastatelluista lapsista pelkäsi jotain televisio-ohjelmaa.

Eniten pelkoa herättivät sekä tytöissä että pojissa mielikuvitusolennot ja väkivalta.

– Mielikuvitusolentoja pelättiin erityisesti lastenohjelmissa ja väkivaltaa aikuisten ohjelmissa, Korhonen tarkentaa.

Tutkimuksen mukaan suurimmalla osalla lapsista oli kuitenkin käytössään ainakin yksi pelonhallintakeino. Käytetyin keino oli pelottavan sisällön aktiivinen välttäminen.

– Lapset kertoivat vievänsä kädet silmien eteen, lähtevänsä television luota pois tai sulkevansa vastaanottimen.

– Toiseksi käytetyin pelonhallintakeino oli sosiaalinen tuki ja kolmanneksi kognitiiviset keinot kuten sen ajatteleminen, ettei televisio-ohjelma tai siinä esiintyvät hahmot ole totta.

Pelottavat televisio-ohjelmat tulivat myös lasten uniin. Painajaisunissa esiintyi useimmiten pelottavia mielikuvitusolentoja.

– Eniten mainintoja pelottavista, uniin tulleista ohjelmista sai Muumilaakson tarinat, Korhonen muistelee.

Lapset kertoivat vievänsä kädet silmien eteen, lähtevänsä television luota pois tai sulkevansa vastaanottimen."

Vaikka television rinnalla on nykyään monia muita teknisiä laitteita, joista tv-ohjelmia, elokuvia, uutisia, pelejä ja somea seurataan, eivät lapsen pelkoon liittyvät asiat sinänsä ole Korhosen mukaan juuri muuttuneet.

– Olennaista on muistaa, että lapsen psyykkinen hyvinvointi voi vaarantua, jos hän joutuu kohtaamaan haitallisia sisältöjä liian paljon liian varhain. Ja jotta lasta voi suojella median haitallisilta ilmiöiltä, täytyy hänen mediankäyttöään valvoa. Tarvittaessa siihen tulee puuttua ja uskaltaa myös rajoittaa.

Lapselta on Korhosen mukaan aika ajoin hyvä kysyä, mitä hän ajattelee mediasisällöistä ja pelottaako häntä. Onko hän järkyttynyt jostain näkemästään tai ihmetteleekö jotain.

Korhonen muistuttaa, että alle kouluikäinen lapsi ei vielä ymmärrä fiktion ja faktan välistä eroa. Heille mielikuvitusolennot ovat erityisen pelottavia.

Kaikelta lasta ei tietenkään voi suojella, mutta kriittistä mediankäyttöä kannattaa Korhosen mukaan opettaa pienestä pitäen.

Tärkeää on vanhempien antama esimerkki.

– Jos olet itse koko ajan koneella tai somessa, on turha opettaa lapselle, että niin ei saa tehdä, hän sanoo.

Vanhemman ei tarvitse olla kasvatustieteen ammattilainen osatakseen kasvattaa lastaan ja kyetäkseen antaakseen mediakasvatusta, Korhonen muistuttaa.

– Jokainen on omalle lapselleen paras vanhempi. Kannattaa kuunnella sydämensä ääntä ja muistaa, että usein maalaisjärjellä toimiminen on järkevää. Myös vanha kunnon rajoja ja rakkautta -periaate on edelleen varsin toimiva, hän muistuttaa.

Lue myös:Onko lapsesi pelokas? – Asiantuntija: Ei hätää, se voi olla merkki kyvystä älylliseen ajatteluun

Kommentoi

Mainos: Lauri Kaira

Blogi: Mitä Sote-uudistus muuttaa Vantaalla?

| Päivitetty

Mainos: Tuukka Saimén

Talous ensin

| Päivitetty

Mainos: Jonna Weckström ja Elina Nykyri

Turvataan sote-uudistuksessa järjestöjen toimintaedellytykset!

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut