Oletko piiloluterilainen? - Näin toteutat uskontoasi arjessa

Kaksi kolmesta suomalaisesta kokee kansalaisvelvollisuudeksi auttaa muita. Vapaaehtoiset ulkoiluttavat Kustaankartanon vanhainkodin asukkaita. Arkisto Päivi Tuovinen

Jukka Hämäläinen

Suomalaiset haluavat että kouluissa lauletaan suvivirttä (85 %). Heidän mielestään toisen auttaminen on kansalaisvelvollisuus (67 %) ja naiset ja miehet ovat tasa-arvoisia (91 %).

Tämä on niin sanottua kätkettyä luterilaisuutta. Harva suomalainen käy jumalanpalveluksessa edes kerran vuodessa, mutta kristilliset arvot on sisäistetty.

Evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluu 72,9 prosenttia suomalaisista.

Nykypäivän luterilaisuutta luodataan tuoreessa evankelis-luterilaisen kirkon tutkimuksessa, johon osallistui yli 4000 suomalaista iältään 15–79 vuotta.

Tutkimusraportin nimenä on Osallistuva luterilaisuus, sillä esimerkiksi vapaaehtoistyöhön osallistuminen määrittää suomalaista luterilaisuutta.

Yli 40 Euroopan maan joukossa Suomessa on kolmanneksi eniten vapaaehtoistyöhön osallistuvia väkilukuun suhteutettuna. Edelle ehättävät Alankomaat ja Luxemburg.

Ihmiset toivovat kirkolta äänekkyyttä."

Kriitikko voisi sanoa, että yhteisöllisyys, auttavaisuus ja tasa-arvo ovat uskonnosta riippumattomia arvoja.

Jostain syystä kuitenkin tasa-arvo ja luottamus toisiin ihmisiin on kansainvälisissä vertailuissa osoitettu juuri Pohjois-Euroopan luterilaisten maiden erityispiirteeksi.

Uskonpuhdistuksen yksi perusajatus oli, että kaikki ihmiset ovat Jumalan edessä samanarvoisia.

Luterilaiset erottaa tutkimuksen mukaan muista suomalaisista se, että heille on tärkeää työssään auttaa ja palvella muita ihmisiä.

Luterilaisista 52 prosenttia on samaa mieltä väittämästä, kun muista suomalaisista samoin ajattelee 25 prosenttia.

Jos ovat arvot hallussa, niin luterilaisten oppien sisäistämisen kanssa on vähän niin ja näin.

Väitteen "Teoillaei ole mitään tekemistä pelastumisen kanssa", hyväksyy täysin vain 22 prosenttia suomalaisista, vaikka se on luterilaisuuden keskeisin opinkappale.

Suomalaisista 52 prosenttia uskoo Jumalaan. Heistä 33 prosenttia uskoo Jumalaan sellaisena kuin kirkko opettaa ja 19 prosenttia "varsin toisenlaiseen" Jumalaan.

21 prosenttia ei tiedä, uskooko tai epäilee Jumalan olemassaoloa. 23 prosenttia ei usko Jumalaan.

Vertailun vuoksi Saatanan olemassaoloon suomalaisista uskoo 34 prosenttia, ja 37 prosenttia ei usko.

Kuoleman jälkeiseen elämään muodossa tai toisessa uskoo täysin tai osittain 49 prosenttia. Vain kymmenen prosenttia uskoo, että kaikki pääsevät taivaaseen.

Rukoiluun vähintään kerran vuodessa suomalaisista turvautuu 55 prosenttia. Sen sijaan meditaatiota harjoittaa vähintään kerran vuodessa vain 16 prosenttia.

Kolme neljästä suomalaisesta toivoo, että kirkko puhuisi yhteiskunnassa heikompiosaisten puolesta.

–Suomalaiset antavat kirkolle vahvan mandaatin käyttää ääntä yhteiskunnallisessa keskustelussa. Ihmiset toivovat kirkolta äänekkyyttä, tutkija Leena Sorsa summaa.

Aiheeseen liittyvää

  1. Kansanedustaja Lindtman liittyi kirkkoon: "Kirkko on muuttunut suvaitsevaiseksi"
    22.10.2016 11:19

Kommentoi

Mainos: Tuukka Saimén

Piilopuoluetuki vs terveydenhuolto

Mainos: Lauri Kaira

Blogi: Mitä Sote-uudistus muuttaa Vantaalla?

Mainos: Jonna Weckström ja Elina Nykyri

Turvataan sote-uudistuksessa järjestöjen toimintaedellytykset!

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut