Tiesitkö tämän Tammistosta? Jättikauppojen keskittymä syntyi alun perin vahingossa

KAUPPA Tarja Laine ei ole tyytyväinen siihen, millainen bisnesalueesta tuli. Se syntyi kuin vahingossa.

Tarja Laine on työmatkapyöräilyn vankkumaton kannattaja. Hän polkee Oulunkylän ja Tikkurilan väliä Tammiston kautta. Vielä kymmenisen vuotta sitten Laine pistäytyi Tammistoon usein pullakahville ja ruokaostoksille. Nykyään hän ei enää alueella asioi. Hän suosii mieluummin pienyrittäjiä. Tuomas Massinen

Tuomas Massinen

Kun Tarja Laine pyöräili 1990-luvun alussa Tammiston halki kohti Backaksen kartanoa, ympärillä näkyi vain joitakin 1950-luvun omakotitaloja, aavaa peltoa ja jylhiä tammia.

–Oli lauantai-ilta, aurinko oli laskemassa, ja kaikkialla oli hiljaista. Edessäni oli upea kulttuurimaisema, Vantaan vanha aarre, Vantaan kaupunkisuunnittelujohtaja Laine maalailee.

Nyt, 25 vuotta myöhemmin, voi vain hämmästellä, miten massiivisen muodonmuutoksen Tammisto on kokenut. Laine ei ole kehityskulkuun täysin tyytyväinen.

Laine myöntää, että häntä hieman harmittaa se, millainen ruuhkainen autoliikenteen ja jättikauppojen bisneskeskittymä Tammistosta annettiin kehittyä 1990-luvun lopun ja 2000-luvun alun nousukaudella.

Tammistoon olisi pitänyt luoda sujuva liikenneverkko ja selkeä keskusta."

Laine muistelee, että Tammiston kehityksen kohtalo sinetöitiin viranomaisneuvotteluissa 2002, jolloin hän oli mukana kaupunginosan kaavoitustyössä Uudenmaan ympäristökeskuksen yliarkkitehdin ominaisuudessa.

–Muistan kirkkaasti miettineeni kokouksessa, että pitäisikö alueelle laatia kaavarunko. Luovuin ajatuksesta, koska se olisi vain tuottanut lisää töitä kollegoille. Nyt kaduttaa, etten koskaan puhunut kaavarungosta.

Kaavarungon turvin Tammiston maankäyttöä ja kaavoitusta olisi voitu suunnitelmallisesti ohjata toimivampaan suuntaan. Ilman sitä Tammisto on rakentunut osissa, vailla kokonaiskuvaa alueen kehittämisestä.

Erityisesti Lainetta ovat kiusanneet liikenneratkaisut – Tammiston autokeskeisyys. Rakenteensa vuoksi alueelle ei voi myöskään perustaa pieniä kauppoja.

–Tammistoon olisi pitänyt luoda sujuva liikenneverkko ja selkeä keskusta, johon asiakas voi jättää auton ja josta voi kävellä kauppoihin.

Vuoden 2002 kohtalonkokouksessa hyväksyttiin Laineen mukaan kahdeksan teollisuus- ja varastorakentamista varten laadittua vanhaa asemakaavaa, jotka sallivat myös jonkin verran liikerakentamista.

– Silloisten kaavatulkintojen mukaan Tammistoon voitiin rakentaa pelkät kaupat. Vantaalla katsottiin, että muualla kaupungissa on jo tarpeeksi teollisuustuotantoa ja Tammiston sijainti on hyvä kauppojen kannalta, Laine perustelee.

Tontit olivat isoja, ja pienikin liiketilojen osuus mahdollisti suurmyymälöiden rakentamisen.

–Voisi sanoa, että jättikauppojen bisnesalue syntyi suunnittelematta, kuin vahingossa.

Samantyylistä kaavoitusta edusti aiemmin Tapsan Isojako, jota voidaan pitää Tammiston alkusysäyksenä. Sitä markkinoitiin kaupungin rakennusvalvontaan "kuluttajien pikatukkuna". Kuitenkin Isojaon valmistuessa 1991nähtiin, että se oli käytännössä K-citymarket eikä tukku.

1990-luvulla vaikuttanut aluearkkitehti Liisa Harju visioi, että Tammistosta voisi luoda puutarhakaupunginosan, vastapainoksi lähiöille. Unelma jäi kuitenkin toteutumatta.

–Sen sijaan Valimotien ympärille syntyi Vantaan tärkein kauppakeskittymä.

Laine näkee Tammiston tulevaisuuden valoisana. Jatkossa se pysyy seudullisena kauppakeskittymänä, jonne tullaan ulkomailta asti. Kymmenen kilometrin säteellä asuu 400000 ihmistä.

–Tammisto on kymmenenkin vuoden päästä autoliikenteen kauppakeskittymä. Joukkoliikennettä on kuitenkin lisättävä. Jos liikenne saadaan toimimaan paremmin, siitä voi tulla nykyistä intensiivisempi alue, Laine arvioi.

Tammisto ei voi laajentua kuin sisäänpäin: firmoja ja uusia liiketiloja voi tulla lisää. Todennäköistä on, että isot kansainväliset ketjut hallitsevat Tammiston bisneskenttää jatkossakin.

Muokattu 21.9. klo 19.58: korjattu TapsanIsojaon valmistumisvuosi, joka on 1991, eikä 1995.

Tammisto on kuin Tampereen Lielahti

Tammisto–Pakkalan seudusta on muodostunut 1990-luvulta lähtien seudullinen kaupallinen keskus.

Alueen kehitys on pohjautunut ympärillä asuvaan isoon väestömäärään, autolla asiointiin ja hyvään sijaintiin Kehä III:n ja Tuusulanväylän risteysalueen lähellä.

Tammistoa voi verrata liikerakenteeltaan Tampereen Lielahteen.

Suurmyymälöiden ja erikoisliikkeiden keskittymän alkuna oli Tapsan Isojako, jota markkinoitiin kaupungin rakennusvalvontaan "kuluttajien pikatukkuna". Kun Isojako valmistui 1991, nähtiin, että myymälä oli käytännössä K-citymarket eikä tukku.

Kauppakeskittymä lähti vähitellen rakentumaan: 1999 valmistui Gigantti, 2001 Bauhaus ja 2004 Plantagen.

Tammiston läpi kulkeva Valimotie rakennettiin 1960-luvulla. Valimotien länsipuolella on 1950-luvun omakotiasutusta ja 2000-luvun kerrostaloasutusta.

Tammistonmäen lounaisrinteellä on sijainnut Rosendalin kartano. Siitä tuli Tammiston kartano, kun Hankkija osti sen 1916.

Aiheeseen liittyvää

  1. Scoottikoulussa treenaa jopa neljävuotiaita – "Vaikeinta on ilmassa tehtävä temppu" 20.9.2016 6:30

Kommentoi

Mainos: Vantaan kaupunki

Asiakkaiden onnistuminen on työn suola

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut