Tutkija uudisti Suomen lennonjohtajien turvallisuuskulttuurin – "Inhimillinen virhe pitäisi käsitteenä hylätä"

Anna-Liisa Teperi on asunut Riihimäellä 1990-luvun alusta. Taustalla Riihimäelläkin vaikuttaneen Mildred Lehtisen töitä, sylissä Sulo-koira. Pia Herme

Pia Herme

–Inhimillinen virhe on liian kapea ja yksiulotteinen selitys onnettomuuksille ja vaaratilanteille – se pitäisikin oikeastaan hylätä, sanoo erikoistutkija, psykologi Anna-Liisa Teperi.

Teperillä on kanttia näkemykseensä, sillä hänen erikoisalansa on turvallisuuden hallinta. Hän on ollut luomassa uudenlaista turvallisuuskulttuuria niin lentoliikenteelle Finavian palveluksessa kuin merenkululle, ydinvoimatuotannolle ja VR:lle.

Vastaava turvallisuusprojekti on alkamassa nyt koulumaailmassa.

–Onnettomuuksiin vaikuttavista tekijöistä 80 prosenttia liittyy ihmisen toimintaan, mutta silti niiden tutkinta keskittyy pitkälti teknisiin seikkoihin.

Uutta on katsoa uhkaavia vaaratilanteita tai onnettomuuksia ihmisen kannalta – mutta ei syyllistäen yksittäistä ihmistä virheestä, vaan tarkastellen koko työyhteisöä ja sen toimintaa.

Sitä varten Teperi on ollut luomassa käytännön menetelmiä, joilla voidaan puuttua onnettomuuksien ennakointiin, vaaratilanteen hallintaan ja niiden jälkihoitoon.

Esimerkiksi ilmailu on luokiteltu turvallisimmaksi matkustusmuodoksi, jonka työtavoista monet muut kuten ydinvoimalaitokset ovat ottaneet oppia.

Inhimillisen näkökulman tuominen miehiseen ja tekniseen maailmaan oli kuitenkin uutta, kun Teperi astui Finavian lentoturvallisuuden palvelukseen 1999 – lennonjohdon lakon aikaan.

–Siellä kuten monissa muissakin työyhteisössä työntekijä koki olevansa yksin vastuussa.

Finaviassa opittiin ajattelemaan yhteisöä tiiminä, jossa inhimillisiin tekijöihin liittyvistä asioista kuten omasta jaksamisesta tai mokista uskalletaan puhua avoimesti.

Esimerkiksi lennonjohdossa tilanne, jossa koneet on erehdyksessä ohjattu liian lähelle toisiaan, synnyttää luonnollisesti säikähdyksen – virheen tehneessä ehkä jopa henkisen lukkiutumisen.

Heti purku -menetelmällä tilanne puretaan pois, sillä muutoin koettu voi vaikuttaa työhön jatkossakin.

– Mutta mainittuun tilanteeseen eivät ole vaikuttaneet yksin yksilön omat piirteet vireystilasta omaan elämäntilanteeseen, vaan myös itse työ kuten sen määrä, kiire tai työnjako. Lisäksi vaikuttajina ovat organisaatiotekijät kuten johtamiskulttuuri ja ryhmätason tekijät kuten vaikkapa se, otetaanko väärinkäsitykset puheeksi.

Kouluprojektissa keskiössä on henkilöstö, jonka työ ei enää ole yhtä seesteistä kuin ennen: esimerkiksi opettajat kohtaavat niin henkistä kuin fyysistä väkivaltaa.

– Aihe koetaan tärkeäksi.

Anna-Liisa Teperi

46-vuotias Työterveyslaitoksen riihimäkeläinen erikoistutkija, tutkimusalana turvallisuuden hallinta ja johtaminen.

Luonut Finavialle, merenkululle, ydinvoimalaitoksille ja VR:lle inhimillisten tekijöiden näkökulmasta katsovia koulutusohjelmia ja menetelmiä, joilla parannetaan toiminnan turvallisuutta.

Meneillään vastaava projekti opetusalalla (EduSafe). Riihimäen peruskoulut ja lukio mukana. Osa tuloksista jo ensi vuoden aikana, lopputulokset keväällä 2018.

Väitöskirja v. 2012. Lisäksi tehnyt aiheesta oppaan työterveyshuollon käyttöön.

Kommentoi

Mainos: Vantaan kaupunki Business Vantaa

Yrittäjä, älä huoli huomisesta! Vantaalla valmistaudutaan jo tulevaisuuteen

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut