Tilastot: Susi tappaa vuosittain 20–50 koiraa

SUDET Suomen eteläisimmän susilauman elinalueella Salon ja Raaseporin seudulla on parhaillaan menossa tiedotuskampanja, jossa kerrotaan susilta suojautumisesta

Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan susilaumat jakautuvat Suomessa näille alueille.

Laura Roininen

Susien aiheuttamien lammasvahinkojen määrä nousi viime vuonna.

Viime vuonna susien aiheuttamista lammasvahingoista maksettiin korvauksia lähes 45 000 euroa. Summaan on laskettu poronhoitoalueen eteläpuolisen alueen vahingot.

Lammasvahinkojen korvaukset ovat viiden vuoden aikana vaihdelleet 10000 ja 30000 euron välillä poronhoitoalueen eteläpuolisessa Suomessa.

Suomen eteläisimmän susilauman elinalueella Salon ja Raaseporin seudulla on parhaillaan menossa tiedotuskampanja, jossa kerrotaan susilta suojautumisesta.

Varsinais-Suomen ja Länsi-Uudenmaan rajalla elävä lauma on kohtuullisen uusi, se on havaittu pari vuotta sitten.

Etelä-Suomen uusi lauma on aiheuttanut uutisia, kun sudet ovat tappaneet lampaita touko- ja kesäkuussa Snappertunan alueella.

–Lampaat ovat sudelle helppo saalis. Etelä-Suomen metsistä löytyy muutakin riistaa, valkohäntäpeuroja, kauriita ja hirviä, mutta kun tilaisuus koittaa ja ruokaa saa helposti, susi tappaa myös lampaita, suurpetoihin ja suurpetovahinkoihin erikoistunut erikoissuunnittelija Harri Norberg Suomen Riistakeskuksesta kertoo.

– Sudelle on tyypillistä, että tapetaan tilaisuuden tullen enemmän kuin tarvitaan ravinnoksi.

Vahingot eivät ole uusi ilmiö, niiden määrä vaihtelee vuosittain.

Maa- ja metsätalousministeriössä korvamerkitään vuosittain 500000 euroa suurpetovahinkojen ennaltaehkäisyyn.

Rahaa käytetään muun muassa susiaitoihin, joita voi tiedustella Suomen riistakeskuksen aluetoimistoista.

Suden tekemät petovahingot ovat yleensä lampaiden ja koirien tappamiset.

Välillä susi voi käydä myös isompien kotieläinten, kuten nautojen tai hevosten, kimppuun.

–Vahingot eivät ole uusi ilmiö, niiden määrä vaihtelee vuosittain. Mutta tietysti vahingot tai niiden mahdollisuus aiheuttavat paljon huolta omien kotieläinten puolesta.

Petovahingoista voi hakea korvausta valtiolta.

–Kaikki eivät ole tietoisia korvauksen mahdollisuudesta. Kaikki eivät myöskään tiedä, että petovahingoista tulee aina ilmoittaa kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle, Norberg sanoo.

Maaseutuvirastosta kerrotaan, että korvaukset maksetaan keväisin. Viime vuonna tapahtuneista vahingoista maksettiin korvaukset tämän vuoden toukokuussa.

Näitä vahinkoja korvataan

Viljelysvahingot pellolle, puutarhalle, taimistoviljelmälle ja kootulle sadolle.

Eläinvahingot kotieläimelle, viljellylle eläimelle, hunajasadolle sekä eläintenpitoon käytetyille aidoille, rakennuksille ja muille vastaaville rakenteille.

Irtaimistovahingot elottomalle irtaimistolle.

Porovahingot porolle poronhoitoalueella.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) arvion mukaan Suomessa oli helmikuun lopussa 200–235 sutta.

Susikannassa arvioidaan olevan 37–39 laumaa ja lisäksi 16 paria. Noin 15 prosenttia kannasta on yksinään liikkuvia susia.

Laumoista 26–27 ja pareista 14 liikkuu Suomen rajojen sisäpuolella.

Itäisen Suomen kannanhoitoalueella arvioidaan olevan 105–120 sutta, läntisellä kannanhoitoalueella 90–105 ja poronhoitoalueella 5–10.

Vuonna 2015 tammikuussa ennen kannanhoidollista metsästystä Luke arvioi susikannan kooksi 220–245 sutta.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut