RKP:n, Vihreiden ja Vasemmistoliiton edustajat hallintovaliokunnassa eivät hyväksy hallituksen esitystä turvapaikan saaneiden perheenyhdistämisen vaikeuttamisesta.
Kansanedustajat Thomas Blomqvist (r.), Olli-Poika Parviainen (vihr.) ja Matti Semi (vas.) esittävät lakiesityksen hylkäämistä vastalauseessaan. Myös sosialidemokraatit äänestivät valiokunnan lopullisessa äänestyksessä esityksen hylkäämisen puolesta.
– Meneillään on maailman suurin pakolaiskriisi sitten toisen maailmansodan. Ehdotettu lakimuutos on kyseenalainen reaktio humanitaariseen kriisiin. Tärkeintä on, että hallitus keskittää voimavaransa kotouttamisen edistämiseen, perustelee Blomqvist.
Hallituksen esityksessä perheenyhdistämisen toimeentuloedellytystä sovellettaisiin myös kansainvälistä suojelua saaviin, jos turvapaikan kansainvälisen suojelun perusteella saanut ei hae perheenyhdistämistä kolmen kuukauden sisällä turvapaikkapäätöksen saamisesta.
Suomalaisten selvä enemmistö on aiemmin vaatinut maahanmuuttopolitiikan ja myös perheenyhdistämisten tiukennuksia. Helsingin Sanomien viime lokakuussa julkaisemassa gallupissa enemmistö katsoi, että turvapaikansaaneiden pitäisi kyetä elättämään perheensäennen kuin perheen yhdistämistä voisi anoa.
Nyttemmin aihe on puhuttanut, kun irakilaista perhettä uhkaa äidin ja lapsen käännytys perheen liian pienien tulojen takia.
Puolueiden vastalauseessa huomautetaan, että nyt esitetty aikaraja on huomattavan lyhyt ja voi rajata ihmisten mahdollisuutta perheenyhdistämiseen myös silloin, kun kriteerit muuten täyttyisivät.
Blomqvist, Parviainen ja Semi pitävät tulovaatimusta kohtuuttomana, syrjivänä ja epäjohdonmukaisena. Maahanmuuttoviraston määrittelemä suuntaa-antava tuloraja on esimerkiksi kahden vanhemman ja kahden lapsen perheessä 2 600 euroa kuukaudessa.
– Vaatimus on korkeampi kuin esimerkiksi vähimmäissosiaaliturva Suomessa ja korkeampi kuin monien palkansaajaperheidenkin tulotaso, Parviainen laskee.
Vastalauseessa muistutetaan myös, että EU:n perheenyhdistämisdirektiivissä lausutaan, että pakolaisten perheenyhdistämisessä olisi säädettävä tavanomaista suotuisammista edellytyksistä heidän haavoittuvan asemansa vuoksi. Hallituksen esitys ei Blomqvistin, Parviaisen ja Semin mukaan vastaa tätä direktiivissä ilmaistua tavoitetta.
Kansanedustajat muistuttavat, että useissa asiantuntijalausunnoissa on korostettu perhe-elämän merkitystä kotoutumista edistävänä tekijänä.
– Lisäksi perheenyhdistäminen on laillinen ja hallittu maahantulon kanava. Jos sitä olennaisesti vaikeutetaan, saattaa se ajaa ihmisiä vaarallisemmille reiteille ja ihmissalakuljettajien armoille, Semi sanoo.