Tällaista on elämä Vantaan rikkaimmassa kaupunginosassa

VAURAUS Vantaan äveriäimmän kaupunginosan väki nauttii pienen vehreän keitaansa antimista.

Irja ja Reijo Kauppala nauttivat eläkepäivistä Linnaisissa. Puutarhatyöt ovat lähellä molempien sydäntä. Johanna Erjonsalo

Tuomas Massinen

Kun auto ohittaa Linnaisten kyltin Rajatorpantiellä, ympärillä näkyy vain havumetsää. Tästä Vantaan rikkaimmasta kaupunginosasta löytyy rutkasti vihreää kultaa.

Linnaistentielle käännyttäessä eteen levittäytyy puutarhamainen pientaloalue, jota kesäinen auringonpaiste syleilee.

Vanhoilla kartanonmailla kulkiessa käy selväksi, ettei vauraus puske täällä ylenpalttisesti esiin. Ei tämä mikään kullalla kuorrutettu Beverly Hills ole.

Linnaisissa nököttää paljon 1950–60-luvuille tyypillisiä, kodikkaita omakotitaloja, ja pihoille on parkkeerattu aika tavanomaisia autoja. Joukossa on toki virtaviivaisia Volvoja, Mersuja ja Audeja, mutta miljonäärikaarat loistavat nyt poissaolollaan.

Kaunista alueella kyllä on, ja levollista. Japanilaisturistit saattaisivat maksaa tällaisesta ilmapiiristä maltaita. Linnut sirittävät melodioitaan, ja pihoilla kukkivat omenapuut ovat huumaava näky.

–Linnainen on lintukoto, kiteyttää nimettömänä pysyttelevä eläkeläisrouva kotipihallaan.

Nainen muutti perheineen Linnaisten lapsiystävälliseen korttelistoon yli 30 vuotta sitten. Vaikka asutusta on rakentunut sittemmin alueelle lisää ja yhden kuoppaisen tien tilalle on tullut kunnollinen tieverkko, Linnaisissa voi yhä aistia entisaikojen tunnelmaa.

Sen sijaan vanhan ajan yhteisöllisyys on rouvan mukaan menettänyt täälläkin voimaansa.

–Toki naapureille moikataan ja puhutaan, mutta asukkaat eivät käy kylässä toistensa luona.

Linnaisissa elelee lukuisia eläkeläisiä, jotka ovat viihtyneet täällä kauan. Toisaalta asuinalueella on myös paljon lapsiperheitä ja kovapalkkaista väkeä. Linnaisissa tulonsaajan keskitulo oli 47000 euroa vuonna 2013, kun Vantaalla se oli noin 32000 euroa.

–Täällä asuu lääkäreitä, toimitusjohtajia, teknisiä johtajia, rouva listaa.

Huomattavan paljon on myös eri alojen yrittäjiä: noin 14 prosenttia alueen työllisistä oli yrittäjiä 2015, kun koko Vantaalla luku oli 7.

Naapurustossa tapaa tällaisina kesäpäivinä myös hyväntuulisia lomailijoita. Jyrki Jaakkola on surffaamassa netissä kotiterassillaan.

–Kalusteissa voi olla kissankarvoja, hän varoittelee.

Nyt Jaakkolan kissat taitavat olla jahtaamassa hiiriä.

–Monilla Linnaisten asukkailla on koiria tai muita kotieläimiä, Jaakkola kertoo.

Mies asustelee lapsuudenkodissaan iäkkäiden vanhempiensa kanssa ja hoitaa näiden arkiasioita. Jaakkolalla on seudulta paljon lämpimiä muistoja.

–Lapsena kävin kesäisin usein Pitkäjärvellä uimassa.

Naapurisopu on hänestä Linnaisten paras puoli.

–Naapurit tulevat hyvin toimeen keskenään. Yhtäkään naapuririitaa en muista.

Huonojakin puolia on: palvelut puuttuvat.

–Olisi hyvä, jos täällä olisi kioski.

Omalla tai julkisella kulkupelillä pääsee kuitenkin jouhevasti Pähkinärinteen kauppoihin parin kilometrin päähän.

Jaakkolan mukaan Linnaisissa ei juuri ole muita harrastusmahdollisuuksia kuin ulkoilu ja luonnossa liikkuminen, mutta ne kelpaavat hänelle kyllä. Puutarhatyöt hän jättää suosiolla äidilleen.

Sen sijaan lähistöllä asuvat Kauppalat tuntuvat olevan melkoisia viherpeukaloita. Eläkeläisillä on aikaa touhuta kukkien ja pensaiden parissa.

–Rauha ja linnunlaulu on parasta Linnaisissa. Punakylkirastas on melkein kuin ystävä: sitä näkee tässä usein, Irja Kauppala ylistää.

Logistiikan alalla uran tehnyt Reijo Kauppala rakensi kodin perheelleen 1960-luvun alkupuolella.

–Reijo Taipale (iskelmälaulaja) asui tuossa parinsadan metrin päässä 80- tai 90-luvulla, mies viittoilee.

Linnainen osoittautui sopivaksi lasten kasvuympäristöksi. Turvallista täällä on vieläkin.

–Tosin, vielä 90-luvulla jätin auton ovet auki, mutta enää en jätä. Vaikkei Linnaisissa ole sattunut mitään, lähiseuduilla tapahtuu kaikennäköistä, Reijo Kauppala sanoo.

Nii-in, lähistöllä lintukotoa uhkaavat myös mahdolliset espoolaisten hämäräpuuhat. Kauppaloiden kodista on 150 metriä linnuntietä matkaa Espoon rajalle.

Linnaisten asukkaat tahtoivat ryhtyä espoolaisiksi muutama vuosi sitten, kun keskustelu hämeenkyläläisen Tuomelan koulun lakkautuksesta kävi kuumana. Paikka pysyi kuitenkin lopulta "Vantaan Westendinä".

Koulupäätös surettaa maaseutuidyllissä edelleen.

–Pidän suurena menetyksenä sitä, että Tuomelan koulu päätettiin lopettaa. Surullinen ja ikävä päätös, toteaa Linnaisten kartanon isäntä Juhani Lipsanen

Pitkäjärven vieressä komeileva Linnaisten kartano on Vantaan äveriäimmän kaupunginosan keskeinen symboli.

–Linnainen on säilynyt hyvin rauhallisena. Toivon, että kaupunki pitää alueen jatkossakin nykyisenlaisena eikä pilaa sitä kaavamuutoksilla, Lipsanen sanoo.

Linnaislaisista Lipsasella on vain myönteistä sanottavaa.

–He ovat ahkeria, rehellisiä ja hyviä naapureita.

Investointipankkimaailmassa Yhdysvalloissa vaikuttanut Lipsanen osti vähällä käytöllä olleen kartanon Nymanin suvulta ja muutti sinne perheineen 1998.

–Tämä on ihastuttava tapa asua ja elää, kuvaa Lipsanen, joka eli lapsuutensakin kartanossa Raumalla.

Viime vuosina Lipsanen on kunnostellut kartanomiljöötä. Näinä kesäpäivinä sijoittajana toimivalla taidekeräilijällä on iso työmaa edessään: lähes viiden hehtaarin tontilla riittää ruohoa leikattavaksi.

–Puutarhatyöt ovat yksi harrastuksistani. Tehtäväni on pelastaa tämä merkittävä historiallinen miljöö.

Kartanon pihalla seisoo lukuisia eri puolilta Suomea tuotuja hirsirakennuksia sekä kymmeniä veistoksia, joista osa on maailmankuulun Ernst Neizvestnyn käsialaa.

On täällä kukko ja kanojakin. Ja pari tuttavallista koiraa tulee nuuhkimaan vierasta.

Linnainen

Vantaan lounaisin kaupunginosa Espoon rajalla.

Rakennettu 1950-luvulta alkaen, kun Linnaisten kartanosta lohkottiin tontteja.

Asutus keskittynyt kahdelle pienelle omakotialueelle. Kerrostalot puuttuvat, rivitalojakin vähän.

795 asukasta vuonna 2015. Työpaikkoja 56 vuonna 2013.

Vantaan rikkain kaupunginosa. Tulonsaajan keskitulo oli 47000 euroa 2013. Vantaalla noin 32000 euroa.

Hevonen liittyy useisiin kadunnimiin, koska Linnainen oli ratsutila.

Kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita mm. Linnaisten kartano ja Tuomelan tila.

Aikoinaan merkittävä rautakaivosteollisuuden alue.

Lähde: Vantaan kaupunki: Vantaa alueittain 2015

Kommentoi

Mainos: Vantaan kaupunki

Asiakkaiden onnistuminen on työn suola

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut