Turha toivo: tappajaetanat eivät kuolekaan pakkasessa – erittävät omaa pakkasnestettä

LUONTO Toive espanjansiruetanoiden joukkokuolemasta on turha.

Espanjansiruetana on punertava ja se kasvaa jopa 14 sentin pituiseksi. Maata viistävässä kyljessä on tunnusomaiset hapsut. arkisto/ilpo kekki

Ilkka Hartikainen

Turha toivo, sanoo Helsingin yliopiston luonnontieteellisen keskusmuseon intendentti Anders Albrecht puheista, joiden mukaan kovat pakkaset tappaisivat espanjansiruetanat.

Etanat ovat varautuneet talveen ja osaavat muodostaa itse pakkasnestettä.

– Sama koskee myös punkkien kuolemaa talvella. Nekin kaivautuvat maahan suojautuakseen kylmältä.

– Nilviäiset osaavat muodostaa elimistössään glykolia, joka on yhden lajin alkoholi. Se suojelee etanan soluja pakkasesta johtuvalta kiteytymiseltä. Samaa menetelmää käyttävät myös ruutanat. Ne säilyvät hengissä pohjaa myöten jäätyneessä järvessäkin.

Etanat ja punkit kuolisivat, jos kova pakkanen iskisi keskikesällä."

Espanjansiruetana ei ole kovin eteläinen portugalinkielisestä Lucitanicus -nimestään huolimatta. Etana tuli Suomeen Ahvenanmaan kautta ja sitä esiintyy Suomessa nyt Oulun korkeudelle saakka. Riihimäellä niitä on ollut haitaksi asti.

– Etanat ja punkit kuolisivat, jos kova pakkanen iskisi keskikesällä. Ne ehtivät valmistautua talveen syksyn aikana. Ne kaivautuvat karikkeeseen jopa 10–15 sentin syvyyteen asti.

Lehtokotilo jää lähemmäs maan pintaa. Kuori selässä kulkevan etanan on vaikeampi kaivautua kuin kuorettoman.

Minä en syö espanjansiruetanaa. Tiedän sen syöneen koirankakkaa."

Espanjansiruetanoita sanotaan tappajaetanoiksi. Nimitys on sinällään virheellinen, sillä ne syövät lajitovereitaan, mutta vain jo valmiiksi kuolleita.

– Espanjansiruetana ei ole myrkyllinen, kuten luullaan. Se on syötävä etana kuten lehtokotilokin, sanoo Anders Albrecht.

Ålandstidning testasi etanoita ruokana. Etanoita pidetään ensin pari päivää syömättä, jotta niiden suolisto tyhjenee. Ne käsitellään etikalla liman poistamiseksi ja paistetaan lopuksi pannulla maustevoissa.

– Minä en syö espanjansiruetanaa. Tiedän sen syöneen koirankakkaa.

Espanjansiruetana

Espanjansiruetana (Arion vulgaris) on suurikokoinen etanalaji, joka on levittäytynyt vieraslajina nopeasti Euroopan pohjoisosissa.

Suomessa laji on luokiteltu erityisen haitalliseksi vieraslajiksi.

Espanjansiruetana syö koriste- ja hyötykasvien lehtiä, kukkia ja sipuleita ja voi aiheuttaa suuria tuhoja kotipuutarhoissa ja viljelyksillä.

Espanjansiruetanat syövät myös eläinten raatoja, mm. kuolleita lajitovereitaan, minkä vuoksi ne ovat saaneet kansanomaisen tappajaetana-nimensä.

Asiantuntijoiden mukaan lajin torjunta on auttamattomasti, tai ainakin 10 vuotta, myöhässä.

Kommentoi

Mainos: Vantaan kaupunki

Asiakkaiden onnistuminen on työn suola

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut