–Armeijat ovat maailman suurin väärässä käytössä oleva voimavara, täräyttää tekniikan tohtori Eero Paloheimo
Hän yhdistäisi ne torjumaan ekokatastrofia, eli ytimekkäästi ilmaistuna: pelastamaan maapallon.
Ajatus on odotetusti kohdannut kritiikkiä. Sitä pidetään foliohattujen epärealistisena haihatteluna.
–Tällaisen hankkeen toteutuminen vuodessa tai kolmessa ei ole epärealistista. Se on täysin mahdotonta. Realistista on ajatella, että jos keskustelu nyt lähtisi käyntiin, parhaassa tapauksessa 10–15 vuoden kuluttua olisi konkreettisia tuloksia, Paloheimo uskoo.
–Saharan metsittäminen maksaisi kuudesosan maailman varustelumenoista.
Saharan metsitysurakan lisäksi on ratkaistava monet ympäristöongelmat. Armeijoiden valjastamista hankkeisiin Paloheimo perustelee sillä, että ekokatastrofin torjumiseen tarvitaan valtava määrä työntekijöitä.
–Ensimmäinen askel on maailmanlaajuisen keskustelun aikaansaaminen nopeasti.
Nettiin ilmestyi marraskuussa unite-the-armies.org-sivusto, jossa armeijoiden yhdistämistä ehdotetaan ja perustellaan. Vetoomuksen virallinen taustataho on syväekologinen Vihreä Elämänsuojelun liitto, jonka perustajajäseniä Paloheimo on.
Vetoomus pyritään saamaan maailmanlaajuiseen jakeluun maailman yli 3000 ympäristöjärjestön kautta. Sivusto on tähän mennessä käännetty YK:n kuudelle pääkielelle.
Paloheimo testasi YK:lle suunnattua aloitetta ystäväpiirissään marraskuussa.
–Ideaa pidettiin fantastisena, mutta kun pyydettiin nimiä vetoomukseen, tekosyitä alkoi kertyä. Osa näistä vellihousuista alkoi aristella.
Vellihousuja ei kiinnosta."
Paloheimon mukaan eräs ”merkittävässä asemassa” asemassa oleva sanoi tekevänsä itsensä naurunalaiseksi, jos hänen nimensä yhdistetään täysin epärealistiseen hankkeeseen.
–Ymmärretään. Ei merkittävässä asemassa oleva henkilö voi pilata uraansa hömpötyksillä, hän kirjoitti sarkastiseen tyyliinsä kolumnissa Keski-Uusimaassa (12.11.).
Osa vellihousuista on Paloheimon mukaan sittemmin rohkaistunut allekirjoittamaan vetoomuksen. Testikierroksen jälkeen siinä on 130 nimeä. Se ei vielä riitä maailman armeijoiden yhdistämiseen.
Prosessin etenemistä ja aikataulua Paloheimon vertaa päästörajoituksiin tähdänneisiin ilmastokokouksiin.
–Pariisin ilmastokokous oli hyvä, mutta siinä ei käsitellä koko ongelmaa eli käytännön toimia. Siksi hyvinkin radikaaleja toimenpiteitä pitäisi pohtia nopeasti. Mutta jos konkreettisten tulosten saavuttamiseen menee 30 vuotta, on kyseenalaista, onko se riittävän nopea aikataulu.