Lentomatkustaminen Helsinki-Vantaan lentokentällä on hiipunut lähes kokonaan koronapandemian ja sen aiheuttamien rajoitusten vuoksi.
Miten lentoliikenteen tyrehtyminen vaikuttaa Vantaan talouteen?
– Verotuksen kautta puhutaan useiden miljoonien vaikutuksesta, arvioi kaupungin talous- ja strategiajohtaja Matti Ruusula.
– Epäsuorat vaikutukset ovat vielä suuremmat.
Ruusulan mukaan on selvää, että lentokenttäalue isona työllistäjänä vaikuttaa siellä työskentelevien vantaalaisten kunnallisverokertymiin tältä ja ainakin seuraavalta vuodelta.
Lentokenttäalueen yritysten taloudellisen tilanteen heikkeneminen vaikuttaa myös huomattavasti yritysten liikevaihtoon perustuvaan yhteisöverokertymään.
Vaikutukset tuntuvat vähintään pitkälle syksyyn ja ensi vuoteen.
Niin Ruusula kuin kaupungin elinkeinopäällikkö Kimmo Viljamaa toteavat, että lentoliikenteen hiipumisen vaikutuksia on mahdotonta arvioida tarkasti, sillä tilanteen kesto ei ole vielä tiedossa. Lisäksi epäsuorat vaikutukset elinkeinoelämälle ja työllisyydelle ovat moninaiset ja -syiset.
Lentokenttäalueen suurimmat toimijat ovat kenttää operoiva Finavia ja lentoyhtiö Finnair.
Näiden ohella kentällä ja sen ympäristössä toimii suoraan lentoliikenteestä riippuvaisia kuljetus-, huolto- ja energia-alan toimijoita, kiinteistönhuolto- ja vartiointipalveluita, majoitus- ja ravintolapalveluita, kaupanalan toimijoita sekä erilaisia palvelujen tarjoajia.
Elinkeinopäällikkö Viljamaa mainitsee yhtenä esimerkkinä taksiautoilijat, joiden riippuvuus lentokentän toiminnasta on konkretisoitunut lukuisissa kaupungille tulleissa yksinyrittäjien koronatukihakemuksissa.
Lentoliikenteen pysähtyminen syö yritysten tulosta ja siten kaupungille maksettavaa yhteisöveroa. Merkittävämpi tekijä on lomautusten tai irtisanomisten vuoksi pienenevä vantaalaisten työntekijöiden kunnallisverokertymä.
Koko lentokentän merkitystä Vantaalle pohtiessaan Viljamaa nostaa esille Uudenmaanliiton vuonna 2017 tekemän selvityksen lentokentän vaikutuksista Uudellemaalle.
Selvityksessä lentokentän arvioitiin tuottavan 90 miljoonan euron kunnallisverokertymän koko alueelle. Viljamaa arvioi summan olleen noin 100 miljoonan euron tuntumassa ennen ensimmäisiä koronarajoituksia.
– Selvää on, että suurin osa on jäänyt Vantaalle, Viljamaa toteaa.
Samaan selvitykseen viitaten hän arvioi lentokentän työllistävän nykyisin noin 12 000 henkeä.
– Voidaan arvioida, että noin 10 000 lentokentän työpaikkaa on lomautusten tai lomautusuhan piirissä.
Esimerkiksi alueen suurin työnantaja Finnair on kertonut lomauttaneensa koko noin 6 000 työntekijän henkilöstönsä. Myös Finavian määräaikaiset lomautukset ovat koskeneet koko henkilöstöä, josta Vantaalla työskentelee yli 1 000 henkeä.
Finavialta kerrotaan, että tarkkaa arvioita siitä, milloin toiminta palaa normaaliksi ei voida vielä tehdä.
– Vaikutukset tuntuvat vähintäänkin pitkälle syksyyn ja ensi vuoteen, kommentoi tekninen johtaja Henri Hansson.
Finnair on arvioinut, että viime vuoden matkustusmääriin palaaminen voi kestää ehkä 2–3 vuotta (HS 5.5.).
Ensimmäiset matkustamiseen liittyvät rajoitukset poistuivat torstaina, kun työmatkaliikenne ja muu välttämätön liikenne Schengen-alueen sisällä sallittiin.
Kaupungin verotulojen kannalta lentokenttäalueen yritysten tukeminen ja liiketoiminnan palautuminen mahdollisimman nopeasti olisi tärkeää, mutta keinovalikoima on hyvin rajallinen.
– Voimme välillisesti tukea alueen toimijoita esimerkiksi nostaen esiin yritysten tarpeita tai toteuttaa työllisyystoimia alueella, Viljamaa sanoo.
