Vantaalainen Kirsi jäljittää koronapotilaiden tapaamia ihmisiä, ketju vie usein työpaikoille ja automatkoille – "Moni joutuu tosissaan miettimään kenen vieressä seisoin tai söin"

Vantaalainen Kirsi Mäkilaine jäljittää koronaviruksen tautiketjuja ylimääräisenä työnään. Jäljitysketjut voivat johtaa jopa 15 puheluun. Päivi Tuovinen
Marika Lumme

Marika Lumme

Vantaan kaupungilla koronavirukseen sairastuneiden henkilöiden tapaamia ihmisiä jäljittää tartuntatautiyksikkö. Normaalioloissa tartuntatautiyksikössä työskentelee 10 henkilöä, joilla jäljittäminen on osa työtä. Tällä hetkellä pelkästään jäljitystyötä tekee yli 30 henkilöä.

Yksi jäljitystyötä tekevä on vantaalainen Kirsi Mäkilaine. Normaalioloissa Mäkilaine työskentelee Länsimäen terveysasemalla sairaanhoitajana, mutta tällä hetkellä hän toimii päätoimisesti Tehyn pääluottamusmiehenä.

Simonkylässä asuva Mäkilaine on parin kuukauden ajan soittanut lisätyönä läpi positiivisen koronavirustestituloksen saaneita vantaalaisia. Lisäksi hän soittaa läpi kaikki henkilöt, joita sairastunut on tavannut vuorokauden aikana ennen oireiden alkamista.

– Kaupungilta tuli kysely vapaaehtoisista jäljitystyöhön. Tartuin siihen, koska on mukava tehdä jotain tilanteen eteen, hän sanoo.

Mäkilaine tekee ylimääräistä työtään parina päivänä viikossa arki-iltaisin ja viikonloppuisin. Hän arvioi soittaneensa satoja puheluita.

– Jäljitysketjut voivat johtaa jopa 15 puheluun. Toki on myös heitä, jotka eivät ole tavanneet ketään, Mäkilaine sanoo.

Moni joutuu tosissaan miettimään kenen vieressä seisoin.

Kun positiivisen koronavirusdiagnoosin saaneelle soitetaan, selvitetään keitä henkilö on tavannut yli 15 minuutin ajan sisätiloissa ennen oireiden alkamista edeltävän vuorokauden aikana. Esimerkiksi automatkat kartoitetaan tarkkaan.

Mäkilaineen mukaan altistumiset ovat useimmiten syntyneet työpaikoilla, automatkoilla tai kyläilyissä, kuten illallisilla. Hän sanoo, että esimerkiksi kävelylenkit ystävän kanssa arvioidaan tapauskohtaisesti.

– Keskustelemme onko pysähdytty vaikkapa puistonpenkille tiiviimmin juttelemaan vai kävelty turvaetäisyyden päässä, hän selvittää.

Mäkilaineen mukaan lähes jokaisella on aavistus siitä, mistä tartunnan olisi voinut saada. Mäkilaineen soittolistalla ei ole ollut yhtään positiivisen koronavirusdiagnoosin saanutta lasta. Sairastuneet ovat olleet 18–55-vuotiaita. Jäljitystyö on monesti johtanut työpaikoille.

– Työpaikoilla todettu tautitapaus on myös haastava jäljitettävä. Moni joutuu tosissaan miettimään kenen vieressä seisoin tai söin, hän sanoo.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Kirsi Mäkilaineen mukaan koronaviruksen ensioireina on ollut useimmiten päänsärky ja tukkoisuus, nuoremmilla vatsaoireet. Päivi Tuovinen

Mäkilaine saa Vantaan tartuntatautiyksikön työnjakajalta kunkin soitettavan nimen sekä puhelinnumeron ja useimmilta sosiaaliturvatunnuksen.

Positiivisen koronavirustuloksen saaneet tartuntatautiyksikkö asettaa eristykseen kahdeksi viikoksi. Altistuneet asetetaan karanteeniin kahdeksi viikoksi.

– Kuntien välillä on eroja miten eristys ja karanteeni eroavat toisistaan. Vantaalla ne tarkoittavat käytännössä samaa eli liikkua saa omalla pihalla tai metsässä, jos ei tapaa ketään.

Eritykseen asetetun henkilön perheenjäsenet sen sijaan ovat karanteenissa kolme viikkoa.

– Tämä tulee monelle yllätyksenä, hän kertoo.

Valtaosin Mäkilaineen puheluihin on suhtauduttu positiivisesti.

– Moni on jo osannut odottaa positiivista tulosta tai tiennyt altistumisesta. Muutama on ollut oireeton taudinkantaja ja heille tilanne on ollut yllättävä, hän sanoo.

Puhelut vievät aikaa, ja vieläkin enemmän vie aikaa tartuntatautilain vaatima kirjaamistyö.

– Tämä on sellaista salapoliisityötä. Joskus 5 tunnin aikana olen selvittänyt kaksi potilasta altistumisketjuineen. Viiden minuutin puheluita ei ole.

Mäkilaine kokee, että ihmiset kertovat rehellisesti ja avoimesti kontakteistaan ja liikkumisestaan, ja myös noudattavat eristystä sekä karanteenia. Hän sanoo, että tartuntatautilääkärin on mahdollista ilmoittaa poliisille, jos joku ei määräystä noudattaisi.

Vantaan sosiaali- ja terveydenhuollon apulaiskaupunginjohtaja Timo Aronkytö sanoo Vantaan kaupungin tehneen koronaviruksen tartuntatautiketjujen jäljitystyötä alusta lähtien, kun epidemia Suomessa alkoi.

Aronkydön mukaan alkuvaiheessa kaupungin henkilökunta jäljitti sairastuneen kontakteja Husin pyynnöstä. Nyt Suomen hallituksen tavoitteena on hillitä virusta testaa, jäljitä, eristä ja hoida -strategialla. Vantaan kaupunki tekee jäljityksessä edelleen yhteistyötä Husin kanssa, mutta tulee ottamaan enemmän vastuuta testauksista ja myös jäljittämisestä.

Suuremmat testausmäärät tuovat enemmän positiivisia testituloksia, jonka vuoksi myös tartuntaketjujen jäljitykset työllistävät enemmän. Aronkydön mukaan ihannetilanne on se, että kaupunki voi jäljittää kaikkien positiivisen diagnoosin saaneiden henkilöiden lähikontaktit.

Jos tautitilanne pahenee, jäljittäminen vaikeutuu kontaktien lisääntyessä, joudutaan hänen mukaansa todennäköisesti tekemään valintaa, millaisessa tilanteessa jäljitystä tehdään.

– Jos puhelinsovelluksia otetaan käyttöön, jäljitettäviä kontakteja voi myös tulla erittäin paljon, hän sanoo.

Aronkytö sanoo, että koulujen avaamisen ja muiden rajoitusten väljentymisen jälkeen 2–3 viikkoa voi tuoda epidemian kiihtymistä. Tartuntojen määrän kasvua on hänen mukaan vaikea arvioida, mutta yksi arvio näyttää noin 25 prosentin kasvua tautimäärissä. Tätä varten kaupunki valmistautuu laajentamaan testaus- ja jäljitystoimintaa esimerkiksi varautumalla lisähenkilöstön siirtämiseen jäljitystoimintaan.

– Jäljitystyö vaatii ammattitaitoa sekä koulutusta ja siksi siihen ei voida ottaa ketä tahansa. Jos terveysasemilta siirretään jäljitystyöhön lääkäreitä, voidaan esimerkiksi Seuresta palkata terveysasemille sijaisia, hän kertoo.

Aronkytö sanoo, että voi tulla hetki, kun väkeä tartuntatautiyksikköön tarvitaan vieläkin enemmän. Hän sanoo, että Vantaan sote-palveluissa suunnitellaan parhaillaan kuinka henkilökunta riittää joka paikkaan, kun palveluita avautuu hiljalleen.

– Lääketieteen opiskelijat sekä muut sosiaali- ja terveysalan opiskelijat voisivat olla myös meille yksi vaihtoehto jäljitystyöhön, hän toteaa.

Aronkydön mukaan koronavirusepidemia voi Suomessa kestää jossain laajuudessa vuoteen 2022 saakka, jollei rokotetta tai laajoja testauksia tehdä. Hän kokee, että yksi vaihtoehto voisi olla testata isoja kokonaisuuksia kerralla, kuten työpaikkoja ja hoivakoteja henkilökuntineen.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Etusivulla nyt