Uusi nimi, keskittyminen poikkeukselliseen taidemuotoon, kävijämäärän tuplaus, tunnettuuden räjähdysmäinen kasvu ja räväkkää, rajoja rikkovaa viestintää. Niiden lisäksi vielä erikoismuseopalkinto ja pari ehdokkuutta.
Huh, siinä on yhdelle museonjohtajalle saavutusta ja vieläpä muutamassa vuodessa.
Koko museoala on toki uudistunut valtavasti viime vuosina, mutta Vantaalla taidemuseon mullistus oli suorastaan vertaansa vailla. Sen pääarkkitehtina hääri museonjohtaja Kati Huovinmaa (s.1977). Hän johti Myyrmäessä sijaitsevaa taidemuseota 2010–17.
Muutoksen tarve alkoi kyteä Huovinmaan mielessä, kun häntä harmitti, miten huonosti Vantaan taidemuseo tunnettiin. Sille piti tehdä jotain.
– Mietin perhevapaalla, mikä olisi museon strateginen suunta.
Museo ja Myyrmäki-liike olivat toteuttaneet jo aiemmin yhteistyössä Meidän katu -katutaidenäyttelyn. Ja kun asukasaktiivi Petteri Niskanen pohdiskeli Vantaan Sanomien kolumnissaan, että voisiko museo keskittyä katutaiteeseen, ajatukset loksahtivat yksiin.
Vantaassa on hyvää hulluutta ja tarttumapintaa katutaiteeseen.
Yhdeksi Artsin menestyksen salaisuuksista Huovimaa arvioi juuri ennakkoluulotonta yhteistyötä useiden tahojen kanssa.
Kun Huovinmaa palasi töihin, kulttuurijohtaja Annukka Larkio osoitti ennakkoluulottomuutensa ja hyväksyi strategian. Vantaalle tulisi Suomen ensimmäinen taidemuseo, joka erikoistuu graffiti-, katu- ja performanssitaiteeseen.
– Alkoi vimmattu strategiatyö.
– Vantaassa on hyvää hulluutta, rosoisuutta ja tarttumapintaa katutaiteeseen, jatkaa Vantaalla kasvanut Huovinmaa.
Seuraavaksi museolle haettiin iskevämpää, mieleen jäävää nimeä. Se löytyi kilpailulla, joka kiinnosti ehdottajia ulkomailla asti. Vantaan taidemuseo Artsi näki päivänvalon tammikuussa 2016.
Rajoja rikottiin museon brändäyksessä ja viestinnässä. Facebookissa museo saattoi julkaista kuvan 69 Eyes -yhtyeen Jyrki 69:stä näyttämässä keskisormea.
– Se oli silloin radikaalia. Onhan museo kuitenkin osa kaupunkia, jolla on tietty graafinen ohjeistus.
Mutta valituksia ei tullut.
– Tää kaupunki on ihan hullu! Huovinmaa iloitsee.
Muutosten kanssa samaan sumaan osui sananvapauskohu Hävetkää!-graffitista. Graffiti päätyi lopulta Huovinmaan päätöksellä museon kokoelmiin.
Huovinmaa viihtyi mainiosti Artsissa, mutta 2017 oli aika siirtyä eteenpäin, kun museo oli jo lähtenyt lentoon.
– Olin työskennellyt museoalalla vuodesta 1996 alkaen ja tiedän, että koskaan ei ole täydellisen oikea aika perinpohjaiselle muutokselle. Omaan sisäiseen paloon on kuitenkin uskottava ja uskallettava tehdä irtiotto.
Nykyisin johtajien ja asiantuntijoiden ammattimentorina toimivalta Huovinmaalta on juuri julkaistu Radikaali unelma – näin johdat muutoksen -kirja. Siinä käsitellään myös Artsin alku.
Artsi ei kuitenkaan ollut tietokirjailijan ensimmäinen pomokokemus. Hän työskenteli henkilöstöstä vastaavana amanuenssina Didrichsenin taidemuseossa jo alle kolmikymppisenä.
– Se motivoi, että pystyin omalla työllä vaikuttamaan siihen, miten muut onnistuvat.
