Hehtaarien metsä teollisuustonteiksi – "Eikö Vantaalla ole joutomaata, jotta lähimetsiä ei tarvisisi uhrata?" 

Luonto: Kaupunki louhii ulkoilumetsän tasaiseksi teollisuustonttimaaksi.

Ylästöläinen Sanna Tervonen ulkoilee usein Tulkintien eteläpuolella olevassa maastossa. Viimeksi hakattu kallioinen metsä sijaitsee kuvassa näkyvän alueen länsipuolella. Tiina Örn

Tiina Örn

Ylästössä on kuluvan kevään aikana hakattu matalaksi monta hehtaaria metsää. Seuraavaksi Tulkintien eteläpuoleisella metsäalueella alkaa louhinta.

– Kaikki puut lähtivät ja seuraavaksi louhitaan. Louhinta tulee kestämään jopa puolitoista vuotta, Vantaan rakennusvalvonnan lupapäällikkö Ilkka Rekonen sanoo.

Ylästöläiselle Sanna Tervoselle kaadettu metsä oli tuttu ulkoilupaikka.

– Olihan se järkytys, kun koko alue laitettiin matalaksi. Tiedän ylästöläisten ihmetelleen myös sitä, että alue hakattiin lintujen pesimäaikaan.

Tervonen on surrut ylästöläisille tärkeiden lähimetsien kohtaloa jo aiemmin. Hän pani vuosia sitten alulle adressin, jolla vastustettiin kaupungin suunnitelmia muuttaa toinen Tulkintien eteläpuolella oleva lähivirkistysalue teollisuusalueeksi ja lumenkaatopaikaksi. Adressi ei pysäyttänyt suunnitelmia ja alueen muutostyöt ovat jo hyvässä vauhdissa.

– Mikäli halutaan lisää teollisuustontteja, niin miksi siihen ei hyödynnetä Tulkintien pohjoispuolen joutomaata? kysyy Tervonen.

Miksi ei hyödynnetä Tulkintien pohjoispuolen joutomaata?

Alueen lähimetsät ovat Tervosen mukaan tärkeitä virkistyspaikkoja niin koiranulkoiluttajille kuin esimerkiksi maastopyöräilijöille.

Metsä on nurin ja louhinta kestää pitkään, koska alueen korkeuserot ovat jopa 20 metriä. Louhimalla kallioinen metsä muutetaan tontti- ja katualueeksi.

Alue on kaavassa teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta, mutta siellä on myös vuosikymmeniä sitten rakennettuja pientaloja.

– Kaava on hyväksytty jo vuonna 2014. Uskon, että töiden viivästyminen on johtunut siitä, että alueella on myös muuta kuin kaupungin maata.

Rekonen tietää, että maaston muokkaamisella on selkeä tavoite: kaupunki haluaa myydä maata ja tasainen maa menee helpommin kaupaksi.

– Tonttien tulevat käyttäjät eivät ole vielä tiedossa.

Lupapäällikkö kertoo, että louhintavaiheessa alueella käsitellään maata 307 000 kuutiota.

– Siinä on kaivuuta, louhintaa ja täyttöä. Täyttöön käytetään alueelta saatua maa-ainesta, Rekonen toteaa.

Aiemmin teollisuusalueeksi muutetun maaston ja nyt hakatun alueen lähellä on suojeltu kallioalue nimeltään Blåbärkärrsbergen ja alueen itäpuolella on Ruutinkosken-Krakanojan suojelukohde.

Tulkintien ympäristön alueet ovat olleet luontoselvitysten kohteena. Kaupunki on teettänyt vuonna 2016 liito-oravaselvityksen ja lahokaviosammalselvityksen vuonna 2020. Lähistöltä löytyy sekä liito-oravan elinympäristöä että potentiaalista suojeltavan lahokaviosammaleen esiintymisaluetta.

Aktiivisena ulkoilijana Tervonen pohtii kaupungin kaavoituspolitiikkaa laajemmin. Hänen korviinsa ei ole juurikaan kantautunut uutisia, joiden mukaan Vantaa suojelisi pieniä lähimetsiä.

– Ymmärrän kyllä, ettei pääkaupunkiseudulla voi olettaa metsää olevan kaikkialla, mutta miksi asukkaille tärkeät pienet lähimetsät tuhotaan. Eikö Vantaalla olisi riittävästi joutomaita, jotka voitaisiin muuttaa teollisuusalueeksi, jotta lähimetsiä ei tarvitsisi uhrata?

Tervonen sanoo olevan yksi niistä, jotka siirtyvät ulkoilemaan muualle, jos kaikki Ylästön ja Pakkalan metsäalueet otetaan muuhun käyttöön.

– Ajan ulkoilemaan esimerkiksi Tuusulaan Mätäkivenmäelle tai Vaakkoin alueelle.

Alueella on myös muutamia pientaloja. Tiina Örn

Kartalla

Lähimetsä Ylästössä

Muokattava alue sijaitsee Tuupakantien/Tulkintien eteläpuolella Caravellentien risteyksen ja Ritakujan välisellä alueella.

Metsäinen kallioinen alue tulee rakentamiskäyttöön. Alue louhitaan ja tasataan Tuupakantieltä/Tulkintieltä alkaen voimajohtolinjoille saakka.

Alueella on pieni omakotialue, jonka ei muun muassa lentomelun takia katsota enää soveltuvan asuinalueeksi.

Rakennettavilta alueilta ei ole selvitysten mukaan löytynyt arvokkaita suojeltavia luontotyyppejä tai erityisen arvokkaita elinympäristöjä. Myöskään uhanalaista tai muuten huomionarvoista kasvilajistoa ei ole löytynyt.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.