Koronakriisin aiheuttama poikkeustila lisäsi perheissä koettua stressiä ja niukkuutta.
Lastensuojelun Keskusliiton selvityksen mukaan lasten liikkumisessa, unessa ja ravinnossa tapahtui muutoksia huonompaan suuntaan. Harrastustaukoa enemmän lapset kärsivät siitä, että eivät nähneet kavereitaan.
Poikkeustila nosti esille perheiden väliset hyvinvointierot. Kymmenien tuhansien perheiden taloudellinen tilanne heikentyi nopeasti sen aikana.
Perheiden hyvinvointi parani hieman poikkeustilan jatkuessa, mutta taloustilanne ei.
Vakavimmin koronakriisi iski perheisiin, jotka jo lähtökohtaisesti olivat heikoimmassa asemassa. Suurta haittaa kasautui muun muassa perheille, joissa on erityistä tukea tarvitsevia lapsia.
– Perheet kuitenkin sopeutuivat tilanteeseen nopeasti, sanoo hankepäällikkö Petri Paju tiedotteessa.
Pajun mukaan jonkinlainen pohjakosketus saavutettiin heti alussa ja toukokuussa tilanne oli jo monelta osin kohentunut.
– Osa perheistä onnistui myös nauttimaan poikkeusajasta.
"Paikoiltaan siirtynyt arki – Koronakriisin vaikutukset lapsiperheiden elämään" -selvitys kuuluu Lastensuojelun Keskusliiton koordinoimaan Kaikille eväät elämään -avustusohjelmaan.
Selvityksessä kysyttiin kahdesti, huhtikuussa ja toukokuussa, miten perheet ovat selvinneet poikkeustilan aiheuttamista muutoksista. Vastaajia oli yli kolmetuhatta.
Hyvin monien perheiden taloudellinen tilanne heikkeni nopeasti kriisin alettua, eikä se parantunut kriisin kestäessä.
Kyselyaineiston perusteella noin 55 000 uutta lapsiperhettä kokee nyt niukkuutta koronakriisin takia. Se tarkoittaa noin 100 000 lasta, toteaa Lastensuojelun Keskusliitto tiedotteessa.
Monissa perheissä huoltaja on ollut yt-neuvottelujen piirissä tai hänen yritystoimintansa on kärsinyt. Selviytyäkseen perheet ovat käyttäneet säästöjään ja esimerkiksi asuntolainan lyhennysvapaata on hyödynnetty paljon.
Koulujen etäopetukseen oltiin pääosin tyytyväisiä ja tyytyväisyys lisääntyi huhtikuusta toukokuuhun selvästi. Osalle koululaisista etäopetus sopi jopa lähiopetusta paremmin.
Kouluruokailu nousi kyselyssä keskeiseksi niin taloudellisena tekijänä kuin arjen sujuvuuden kannalta.
Eriarvoisuuden näkökulmasta poikkeustilalla oli monia vaikutuksia. Rajoituksilla on ollut myös arjen yhdenvertaisuutta lisäävä ulottuvuutensa, kun kukaan ei matkusta, ei käy kylpylöissä tai ravintoloissa eikä harrasta kalliisti.
Selvityksen mukaan perheiden välinen eriarvoisuus on kuitenkin todennäköisemmin kasvanut. Ne, jotka olivat taloudellisesti tiukimmilla ennen kriisiä, saattoivat harvemmin siirtyä etätöihin, ja perheet, joilla ei ollut taloudellisia puskureita, ovat joutuneet turvautumaan vakuudettomiin luottoihin ja pikavippeihin.