Vantaan kaupunki ja Ilmailumuseo ovat esittäneet opetus- ja kulttuuriministeriölle sekä liikenne- ja viestintäministeriölle, että Vantaalle kaavailtu uusi Ilmailumuseo olisi niin kutsuttu elvytysinvestointikohde.
Valtiolta haetaan 40 prosentin rahoitusosuutta hankkeelle.
60 prosenttisesti rahoituksesta vastaisi yksityinen taho, jolle museo maksaisi investointia takaisin pitkäkestoisena pääomavuokrana.
Uuden Ilmailumuseon hintalapuksi on arvioitu noin 21,5 miljoonaa euroa.
Kaupunginjohtaja Ritva Viljanen toivoo, että valtion ratkaisu asian osalta syntyisi jo elokuun budjettiriihessä.
– Me voimme käynnistää hankkeen heti ja sen työllistävä vaikutus sopii erinomaisesti elvytykseen.
Ilmailumuseon hintalapuksi on arvioitu 21,5 miljoonaa euroa.
– Meillä on mahdollisuus toimia jopa niin, että museon ovet avautuisivat vuonna 2023, Viljanen lupailee.
Vantaa on ottanut aktiivisen roolin uuden Ilmailumuseon saamiseksi Vantaalle.
Kaupungin ja museon yhteinen työryhmä on selvittänyt museon sijaintivaihtoehtoja. Loppusuoralla on kaksi vaihtoehtoista paikkaa Aviapoliksen alueella. Molemmissa kohteissa kyseessä olisi uudisrakennus. Tonttien osalta neuvottelut ovat kesken.
Työryhmä on tutustunut myös olemassa oleviin rakennuksiin, mutta muutostyöt olisivat olleet suuria ja arvokkaita.
Ilmailumuseon hallussa olevat lentokoneet vaativat suuria hallitiloja. Myös lentokoneiden siirtäminen museolle erikoiskuljetuksin asettaa rajoituksia museon sijainnille.
Kaupunki on valmis maksamaan hankkeen edellyttämät kaavamuutostyöt ja jouduttamaan niitä tarvittaessa.
Varsinaiseen investorin rooliin kaupunki ei lähde, mutta kaupunginjohtaja lupaa korotusta museon vuositukeen. Tällä hetkellä se on ollut 50 000 euroa vuodessa.
– Korona on merkittävästi heikentänyt kaupungin taloutta, mutta samaan aikaan on nähtävä, että Ilmailumuseo tuo tullessaan myös tuloja kaupungille, Viljanen perustelee.
– On oletettavissa, että sen kävijämäärä moninkertaistuu, kun museo uudistuu.
Museon laskelmien mukaan uusi, elämyksellinen museo voisi 2,5-kertaistaa nykyisen kävijämääränsä. Se tarkoittaisi noin 100 000 kävijää vuodessa.
Museoon on kaavailtu myös kokous- ja auditoriotiloja.
Vantaan suosituimmassa yleisökohteessa Heurekassa kävi viime vuonna noin 420 000 vierasta. Kävijämäärä hipoi ennätysvuotta.
Ilmailumuseo aloitti toimintansa Helsinki-Vantaan lentoasemalla käytävänäyttelynä 1972.
Ensimmäinen oma näyttelyhalli avattiin osoitteessa Tietotie 3 vuonna 1981.
Vuosien aikana museon toiminta on laajentunut ja hallien määrä kasvanut. Osoitekin on muuttunut kun Tietotiestä tuli Karhumäentie.
Nykyisin Karhumäentie 12:ssa toimivan Ilmailumuseon tilat ovat Ilmailumuseosäätiön omistuksessa, mutta maa-alue on vuokralla Finavialta.
Vuokrasopimus päättyy vuonna 2028.
Ilmailumuseon painopisteenä on kotimaan ilmailu, suomalaisten suunnittelemat tai käyttämät lentokoneet ja suomalaisten osuus sekä kotimaisessa että kansainvälisessä ilmailussa. Kokoelmiin kuuluvat valokuvat, arkistoasiakirjat sekä noin 9600 esinettä.
Lentokoneita tai niiden runkoja museolla on noin 80.