– Arvojen merkitys yhteiskunnassa vahvistuu, toteaa vantaalainen viestintä- ja johtamiskonsultti Jukka Saksi.
– Arvot eivät voi enää olla pelkkiä päälleliimattuja mainoslauseita vaan todellisia, toimintaa ohjaavia arvoja, joita myös testataan jatkuvasti. Arvoristiriidat aiheuttavat julkisia kriisejä.
Saksi uskoo, että esimerkiksi yritysmaailma käyttää pian eräänlaisia arvohakkereita, joiden tehtävänä on testata, miten yrityksen arvot näkyvät sen toiminnassa.
Ristiriidat on paras löytää ennen kuin niistä tulee julkisia skandaaleja.
Saksi haastatteli tuoretta kirjaansa Arvovalta (Kauppakamari 2020) varten 24 vaikuttajaa yhteiskunnan eri osa-alueilta.
Kaikille heille yhteistä oli näkemys siitä, että arvojen merkitys yhteiskunnassa vahvistuu.
Haastattelut toivat esille arvoja esimerkiksi yt-menettelyissä, fuusioissa ja suurissa strategisissa muutoksissa.
Saksi sanoo, että niissä yrityksissä, joissa arvot on selkeästi kirjattu ja myös sisäistetty, arvot ovat jopa rahaa tärkeämpiä.
Saksi kertoo esimerkkinä tapauksesta, jossa yritykseen eniten rahaa tuonut työntekijä irtisanottiin, koska hän ei toiminut yrityksen arvojen mukaisesti.
Esimerkkinä toimii myös koronakriisi, jossa ihmisten turvallisuudesta ja terveydestä tuli monessa tilanteessa rahaa tärkeämpi arvo.
Usein yritysten tai organisaatioiden ongelmana on se, että arvoja ei ole nimetty tai niitä ei ole sisäistetty.
– Johtoryhmän jäseniä haastatellessani on ollut tilanteita, jossa kukin on nimennyt tärkeimmät arvot eri tavoilla.
Miksi arvojen tunnistaminen on tärkeää?
Ensinnäkin siksi, että asiakkaat, sidosryhmät ja henkilökunta ovat kiinnostuneet niistä.
– Jos ennen valta liittyi jonkun henkilön asemaan, nyt voidaan nähdä, että valta on sillä, joka tunnistaa asiakkaansa tai yhteisönsä arvot ja pystyy toimimaan niiden mukaan.
Yrityspuolella asiakkaiden kanssa jaetun arvomaailman mukaan toimiminen kääntyy myös kassavirraksi.
Myös yrityksen työntekijöille on tärkeää, että yritys toimii yhteisesti jaetun arvomaailman pohjalta. Se sitouttaa ja kannustaa työskentelemään mahdollisimman hyvin.
Saksi sanoo havainneensa, että arvojen merkitys on korostunut johdon rekrytoinnissa. Osaamisen ja verkostojen ohella johtopaikoille halutaan arvoiltaan sopiva henkilö.
Yrittäjänä työskentelevä Saksi kertoo esimerkin omasta työstään. Itäsuomalainen kunta varmisti, että konsultti saapuu autolla tai junalla. Konsultin saapuminen lentämällä ei olisi kovin hyvin sopinut kunnan arvoihin.
Kunnassa tai kaupungissa yhteisten arvojen määrittäminen voi olla hankalaa. Julkisen päätöksenteon ytimessä on eri puolueiden arvosoppa.
Siitä huolimatta Saksi kannustaa määrittämään 1–2 ydinarvoa, joista ei livetä. Erityisen tärkeää se on juuri nyt, kun kunnat ja kaupungit joutuvat tekemään vaikeita päätöksiä verotulojen pienentyessä.
Päätökset on helpompi tehdä ja niille saa helpommin hyväksynnän, jos päätöksiä ohjaa jokin yhteinen arvo.
Saksi kertoo kiinnostuneensa arvoista ja johtamisesta työskennellessään myyjänä, esimiehenä ja myyntijohtajana ensin vakuutusalalla ja sittemmin julkiskalusteliiketoiminnassa.
– Aloin miettiä, miksi jotkut johtajat ovat parempia kuin toiset. Syyt löytyivät pitkälti johtajien arvoista ja johtamiskulttuurista.
Saksi on alkuperäiseltä koulutukseltaan artesaani. Oppinsa hän sai Vantaan Käsi- ja Taideteollisuusoppilaitoksessa. Lukion hän suoritti vasta aikuisiällä.
Akateeminen ura alkoi kauppakorkeakoulussa, nykyisin hän kantaa kauppatieteiden tohtorin ja MBA:n titteleitä.
Viestintä- ja johtamiskonsulttina toimiessaan hän pyrkii seuraamaan kahta ydinarvoa:
– Toisten ihmisten kunnioittava kohtelu kaikissa tilanteissa sekä se, että vältän kritisoimasta julkisissa kirjoituksissa koskaan yksittäisiä ihmisiä.
