Suomi näyttää tuoreiden vertailuiden valossa kärsineen koronasta muita Pohjoismaita enemmän – Yli puolet suomalaisista on huolissaan tilanteen vaikutuksesta omaan talouteensa

Suomalaiset ovat ruotsalaisia ja tanskalaisia enemmän huolissaan koronan vaikutuksista talouteensa Vesa Vuorela

Minna Harmaala

Koronapandemian vaikutukset ovat iskeneet Pohjoismaista eniten Suomeen. Tällaisen kuvan saa kahdesta tänään julkaistusta vertailusta.

Enento Groupin vertailun mukaan yritysten konkurssit lisääntyivät Suomessa korona-aikana enemmän kuin Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa. Lowellin maksukykytutkimuksen mukaan suomalaiset myös ovat ruotsalaisia ja tanskalaisia enemmän huolissaan koronan vaikutuksesta talouteensa ja työtilanteeseensa.

Pohjoismailla on ollut hyvin erilainen lähestymistapa koronapandemian hallintaan. Ruotsissa linja on ollut muita sallivampi eikä maa ole esimerkiksi sulkenut ravintoloita tai kokonaan estänyt muutakaan yritystoimintaa. Tanska, Norja ja Suomi puolestaan rajoittivat kansalaistensa liikkumista, kokoontumista ja yritystoimintaa monin eri tavoin.

Lowellin barometrin mukaan peräti 54 prosenttia on huolissaan koronatilanteen vaikutuksesta omaan talouteensa, kun luku Ruotsissa on 51 prosenttia ja Tanskassa vain 39.

Suomalaiset pelkäävät selvityksen mukaan eniten myös työpaikkansa puolesta: 40 prosenttia työssäkäyvistä suomalaisista oli aiheesta hieman tai todella huolissaan. Samaa asiaa murehti tanskalaisista työssäkäyvistä 38 prosenttia, mutta ruotsalaisista vain 34 prosenttia.

– Uskon, että tämä heijastaa suomalaisten vahvaa resilienssiä. Olemme historiassa oppineet, että tilanteet vaihtuvat ja varautuminen on tärkeää. Huoli on ensimmäinen askel hyvään varautumiseen. Tässä voi siis nähdä hyvääkin, sanoo tiedotteessa Lowellin toimitusjohtaja Juho Ylinen.

Olemme historiassa oppineet, että tilanteet vaihtuvat ja varautuminen on tärkeää.

Lowellin toimitusjohtaja Juho Ylinen

Suomalaisista muita useampi on joutunutkin lomautetuksi, irtisanotuksi tai irtisanomisuhan alle, 23 prosenttia. Ruotsalaisista näin kertoi 21 ja tanskalaisista 19 prosenttia.

Yllättäen koronatilanteen kokivat vaikuttaneen taloudelliseen tilanteeseensa negatiivisimmin ruotsalaiset, joista 34 prosenttia kertoi vaikutuksen olevan hyvin tai melko kielteinen. Vastaava luku suomalaisilla oli 33 prosenttia, tanskalaisilla vain 17 prosenttia.

Kyselytutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö Demoskop huhti-toukokuussa 2020. Kyselyyn vastasi kussakin maassa yli 1 500 vähintään 18-vuotiasta maan asukasta.

Pandemialla on ollut suuri vaikutus yritysten toimintaan ja tilanteen on pelätty aiheuttavan suuria konkurssiaaltoja. Enento Groupin eli entisen Asiakastieto Groupin analyysin mukaan aallolta on toistaiseksi vältytty, mutta Suomessa yritysten konkursseja on ollut enemmän kuin muissa Pohjoismaissa.

Koronakriisin aikana eli maalis-toukokuussa asetettiin Suomessa konkurssiin 572 yritystä, mikä on 16 prosenttia enemmän kuin viime vuonna. Eniten konkurssit lisääntyivät huhtikuussa, 36 prosenttia.

Muista Pohjoismaista konkurssit lisääntyivät vastaavalla ajanjaksolla vain Ruotsissa.

– Tanska ja Norja näyttävät lukujen valossa onnistuneen parhaiten huolehtimaan yritystoimintansa elinkelpoisuudesta vaikeissa oloissa. On silti hyvä huomioida, että meillä Suomessakin konkurssien määrä kääntyi toukokuussa laskuun, analysoi tiedotteessa Enento Groupin toimitusjohtaja Jukka Ruuska.

Pahiten koronasta on konkurssitilastojen mukaan kärsinyt hotelli- ja ravintola-ala.

Ruotsissa ravintolakonkurssien määrä tuplaantui vuoden 2019 vastaavaan jaksoon verrattuna ja Suomessakin määrä kasvoi neljänneksellä. Tanskassa ravintolakonkurssit sen sijaan Experianin tilaston mukaan vähenivät. Vaikka tilastoluvut näyttävät vielä hyviltä, Experian pitää todennäköisenä, että Norjassa ja Tanskassa monet yritykset taistelevat yhä elinkelpoisuudestaan.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.