Pitkäaikaistyöttömien palvelut jäivät jalkoihin, kun lomautusaalto iski, selviää Sosiaalibarometrista – "Lisää työttömyyden pitkittymisen riskiä"

Kuvituskuva. Tiina Örn

Minna Harmaala

Vaikeasti työllistyvillä oli koronaepidemian aikana eniten vaikeuksia saada tarvitsemaansa palvelua työ- ja elinkeinotoimistosta (TE). Tieto selviää Sosiaalibarometri 2020 -tutkimuksen tuoreista tuloksista. Vaikeasti työllistyviä ovat pitkäaikaistyöttömät, osatyökykyiset ja iäkkäät työttömät.

Kyselyssä TE-toimistojen johdosta 47 prosenttia arvioi, että pitkäaikaistyöttömien palvelutarpeisiin vastattiin huonosti tai melko huonosti. Uusien lomautettujen kohdalla näin arvioi vain 7 prosenttia vastanneista.

– Lomautusten räjähdysmäisen kasvun myötä TE-palvelun resurssit kohdistettiin uusien työnhakijoiden palvelemiseen. Tästä johtuen pidempään työttömänä työnhakijana olleiden tai muutoin enemmän tukea työllistymiseensä tarvitsevien työnhakijoiden palvelutarpeet jäivät toissijaisiksi, toteaa THL:n erikoistutkija Peppi Saikku tiedotteessa.

Kun TE-hallinnossa keskityttiin saamaan uudet työttömät ja lomautetut nopeasti etuuksien piiriin, esimerkiksi työllistymissuunnitelmien teko takkusi. Vain vajaa kolmannes TE-johdosta arvioi, että työllistymissuunnitelmia laaditaan normaalisti tai lähes normaalisti. Yli puolet arvioi suunnitelmia tehtävän selvästi normaalia vähemmän.

– Palvelutarvearviointien ja asiakassuunnitelmien teon viivästyminen yhdistettynä työttömien patoutuneisiin palvelutarpeisiin on huolestuttavaa. Oikea palvelu oikeaan aikaan jää saamatta, mikä osaltaan lisää työttömyyden pitkittymisen riskiä, sanoo SOSTEn erityisasiantuntija Päivi Kiiskinen tiedotteessa.

TE-johto katsoi, että työttömyyden pitkittymisen suurin riskin on vastavalmistuneilla tai ilman ammatillista koulutusta olevilla nuorilla sekä ennestään heikossa työmarkkina-asemassa olevilla työttömillä, kuten osatyökykyisillä.

Näihin ryhmiin kuuluneet ovat voineet jäädä ilman palvelua myös niissä tilanteissa, joissa palvelua oli periaatteessa saatavilla.

THL:n tutkimusprofessori Heikki Hiilamo

TE-toimistot peruuttivat Sosiaalibarometrin mukaan koronaepidemian aikaan erityisesti juuri heikossa työmarkkina-asemassa olevien työnhakijoiden palveluita. Tällaisia ovat esimerkiksi työkokeilut ja kuntouttava työtoiminta.

TE-toimistot järjestivät palveluitaan pääosin etänä. Sosiaalibarometrin vastaajat kokivat verkko- ja etäpalveluiden toimineen pääasiassa hyvin ja haluavat vahvistaa niitä jatkossa edelleen.

Ongelmana kuitenkin on, että kaikilla haavoittuviin ryhmiin kuuluvilla ei ole laitteita, joilla käyttää digitaalisia palveluita, eikä välttämättä myöskään riittävää osaamista tai kielitaitoa.

– Näihin ryhmiin kuuluneet ovat voineet jäädä ilman palvelua myös niissä tilanteissa, joissa palvelua oli periaatteessa saatavilla, sanoo THL:n tutkimusprofessori Heikki Hiilamo tiedotteessa.

Sosiaalibarometri

Vastaajina johtajia

Sosiaalibarometri-kysely tehtiin toukokuussa 2020.

Kysely osoitettiin kuntien ja yhteistoiminta-alueiden sosiaali- ja terveysjohtajille ja sosiaalityöntekijöille, TE-toimistojen johdolle sekä Kelan etuus- ja asiakkuuspalvelujen johdolle (n=776).

TE-toimistoista kyselyyn vastasi 56 toimiston- tai palvelulinjojen johtajaa, palvelupäällikköä ja -esimiestä. Vastausprosentti oli 40 ja kattaa kaikki TE-toimistot.

Sosiaalibarometri 2020 julkaistaan kokonaisuudessaan 3. heinäkuuta

Sosiaalibarometri on toteutettu SOSTEn ja THL:n yhteistyönä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.