Vesimyrkytyksen takia joutuu Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) alueella potilaita sairaalahoitoon viikoittain.
– Heitä tulee päivystyksiin taas entiseen tapaan vähintään viikoittain. Koronavirusepidemia vähensi päivystyspotilaiden kokonaismäärää, mutta se on nyt palautumassa ainakin osin kohti normaalia, sanoo Husin vs. ylilääkäri Mikko Holmberg Peijaksen sairaalasta.
Holmberg lisää, että sairaalahoitoa vaativissa vakavissa vesimyrkytyksissä on kyse yksittäisistä tapauksista, ei massiivisista määristä.
Vesimyrkytyksellä eli hyponatremialla tarkoitetaan elimistöön kertynyttä ylimääräistä vettä, mikä aiheuttaa merkittävää veren suolapitoisuuden laskua.
Ääritapauksissa seurauksena voi olla vakavia keskushermoston ongelmia, esimerkiksi sekavuutta, kouristelua tai jopa aivovaurioita. Näissä tilanteissa kuolemanvaarakin on olemassa.
– Valtaosalla oireet jäävät lieviksi. Suomessa vesimyrkytys ei tavallisesti aiheuta kuolemia, mutta vakavia komplikaatioita kyllä, Holmberg selvittää.
Kuumuus lisää viilennystarpeen vuoksi hikoilua, joka poistaa vettä elimistöstä. Vettä erittyy myös munuaisten kautta.
– Parilla hellepäivällä ei vielä ole juurikaan merkitystä, mutta keskikesällä kuumuuden aiheuttamat ongelmat lisääntyvät, Holmberg toteaa.
Pitkät hellesäät lisäävät nestetasapainon häiriöstä johtuvia terveysongelmia etenkin iäkkäillä. Heillä ei ole yleensä asunnossaan kunnon viilennystä. Lisäksi janon tunne ja ruokahalu ovat heillä usein heikentyneet, mikä nostaa sekä kuivumisen että vesimyrkytyksen riskiä.
– Jos suolansaanti jää siksi olemattomaksi, voi elimistön suolapitoisuus laskea. Ja suolaa ei oikein saa muualta kuin syömisestä.
Ongelmia voi syntyä muissakin ikäryhmissä, kun vesipitoisia alkoholijuomia, tyypillisesti olutta, juodaan ylenpalttisesti ja syöminen unohtuu.
Virtsan määrä ja ulkonäkö voivat antaa merkkejä nestetasapainosta. Jos virtsaa erittyy normaalisti ja se on vaaleaa, on nesteen saanti yleensä riittävää.
Aikuinen tarvitsee nestettä noin kaksi litraa vuorokaudessa. Tarve kasvaa kuumuudessa, fyysisessä työssä ja urheilussa.
Nestetasapainon ylläpitoon tarvitaan lisäksi pieni määrä suolaa, jonka saa normaalista ruoasta. Holmberg huomauttaa, että nuorilla ja perusterveillä nestetasapainon säätely toimii yleensä runsaan hikoilunkin aikana, kunhan muistaa juoda riittävästi ja syödä normaalisti.
– Yleensä helteillä litran lisänesteytys toimii nyrkkisääntönä. Monen litran lisänesteytys ja mahdollinen ylimääräinen suolan korvaus tulee kyseeseen lähinnä pitkäkestoisessa intensiivisessä rasituksessa.
Jotkin sairaudet, kuten sydämen tai munuaisten vajaatoiminta, voivat vaikuttaa huomattavasti nestetasapainoon. Hoitava lääkäri ohjeistaa näissä tilanteissa yksilöllisen nestetarpeen.