Aloite: Asuntojen lisäksi kylässä olisi myös palveluja, kuten ravintola.
Valtuustoaloite ehdottaa Vantaalle muistisairaiden omaa kylää ja vaatii, että kaupunki ryhtyy etsimään kylälle sopivaa tonttia.
Kahden demarivaltuutetun, Pirjo Ala-Kapee-Hakulisen ja Tarja Eklundin ideoiman aloitteen allekirjoitti 51 muuta valtuutettua.
Valvotussa ja turvallisessa kylässä muistisairaat asukkaat voisivat liikkua vapaasti ja harrastaa monipuolisesti.
– Ihanne olisi, että alueelle tulisi myös palveluja. Olisi esimerkiksi oma kauppa, ravintola, työpajoja, kerhoja ja terveyspalvelut, Eklund pohtii.
Aloitteen mukaan muistisairaiden kylä voisi olla Vantaalla rivitalotyyppinen, luonnonläheinen kyläyhteisö muun asutuksen yhteydessä. Vantaan hankkeelle valittaisiin toteuttaja ja rakentaja kilpailutuksen ja kumppanuushankkeiden kautta.
– Heti kun paikka löytyisi, hankkeelle perustettaisiin oma suunnitteluryhmä, Eklund visioi.
Hanke tarkoittaa paljon muutakin kuin asuntojen rakentamista.
Mallia on otettu Hollannissa sijaitsevassa muistisairaiden Hogewey-kylästä, jossa ei esimerkiksi käytetä lainkaan rahaa, vaan asukkaiden tekemät ostokset sisältyvät kuukausihintaan. Kylää valvotaan ympäri vuorokauden ja sinne on vain yksi sisäänkäynti.
Uudenmaan Muistiluotsin muistiohjaaja Ida Mitchell toteaa, että Hollannin mallin kaltaista kylää on mietitty Suomeen aiemminkin.
– Helsingin Koskelaan ja esimerkiksi Saloon on pohdittu sellaisen rakentamista.
Myös Tampereen Tesomalle suunnitellaan hieman vastaavaa yhteisökylää. Hankkeen taustalta löytyy Kotipirtti ry.
– Kylään tulisi palvelukortteli ja kylätalo ravintoloineen ja harrastetiloineen sekä vuokra-asuntoja. Osa asunnoista olisi suunnattu muistisairaille, Kotipirtti ry:n toiminnanjohtaja Mari Anttila kertoo.
Vantaan vanhus- ja vammaispalvelut, kaupunkikulttuuri ja kaupunkisuunnittelu toteavat virallisessa vastauksessaan aloitteen olevan tärkeä. Myös vanhusneuvosto pitää hanketta erinomaisena.
Kaupunki päätti selvittää mahdollisuutta sijoittaa yhteisöllisen asumisen ratkaisuja Tikkurilan vanhustenkeskuksen yhteyteen Simonkylään. Alueelle suunnitellaan monisukupolvista yhteisö- ja palvelukorttelia, jossa myös ikäihmisten olisi turvallista asua.
Palvelupäällikkö Päivi Keskinen Vantaan vammais- ja vanhuspalveluista toteaa, että samansuuntaisia ideoita on kuultu jo aiemmin.
– Ajatuksena on ollut, ettei tehtäisi jokaiselle iäkkäiden eri kohderyhmälle omia erillisiä asumisyksiköitä, vaan eritasoista muistisairautta sairastavat ja eri määrän apua tarvitsevat voisivat asua samassa paikassa. Näin uutta kotia ei tarvitsisi etsiä muistisairauden edetessä.
Kaupungin vastauksessa todetaan, että Omakylä-projektin kaltainen yhteisöllisen asumisen ratkaisu olisi mahdollista toteuttaa vaiheittain.
Ensimmäisessä vaiheessa rakennettaisiin Tikkurilan vanhustenkeskus yhteistyössä VAV:n kanssa. Toisessa vaiheessa rakennettaisiin normaalia asuntokantaa, johon varataan senioriasumiseen asuntoja.
–Olimme kaupungilta nopeasti saatuun vastaukseen periaatteessa tyytyväisiä, Eklund sanoo.
Hän pohtii, että Omakylä-hankkeen tulee kuitenkin edetä itsenäisesti.
– Kun kaupunginvaltuusto käsitteli asiaa, demariryhmä jätti pöytäkirjaan lausuman, että Omakylä pitää toteuttaa erillisenä pilottihankkeena, eikä se saa olla sidottu vanhustenkeskuksen tai VAV:n aikatauluihin.
– Omakylä-hanke tarkoittaa paljon muutakin kuin asuntojen rakentamista, Eklund korostaa.