"Suomenkin mittapuulla ainutlaatuinen paikka" – Håkansbölen jugendkartanon opastuskierroksia vetävä historioitsija Tuulia-Tuulia Tummavuori haluaa tuottaa kävijöille oivalluksia

Onko opaskierroksille tulijoita? Historiantutkijan sekä erä- ja luonto-oppaan tiedoin Tuulia-Tuulia Tummavuori tarjoilee Håkansbölen kartanolla vieraileville tietoa sekä rakennuksista, tapahtumista että puistoalueen kasveista. Johanna Erjonsalo
Leena Koivisto

Leena Koivisto

Håkansbölen kartanolla viikonloppuisin opastuskierroksia vetävä Tuulia-Tuulia Tummavuori on intohimoinen historioitsija ja eräopas. Kesäkauden neljän kuukauden pestiin sisältyy yksi vapaa viikonloppu, juhannus, mutta se ei haittaa Tummavuorta, jolla on menossa kolmas kesä kartanolla.

Tunnin kierroksia vaihtelevin sisällöin on kumpanakin päivänä neljä peräkkäin. Jotakuta saattaisi jo kyllästyttää, häntä ei.

– Tunnin opastus on vain hyvin pieni osa asioista, joita päässäni tähän paikkaan liittyen on. Voisin puhua täällä vaikka koko päivän ja enemmänkin, jos joku jaksaisi kuunnella, Tummavuori nauraa.

Puhumista juurensa 1500-luvulle asti ulottavasta kartanoalueesta riittääkin.

Kartanon nykyisen, vuonna 1900-luvun alussa rakennetun päärakennuksen vuoksi opastuksilla keskitytään yleensä painokkaimmin 1900-lukuun. Nyt kun kierrokset on koronapandemian vuoksi kuljettu kartanon puistossa, Tummavuori päätti poimia kerrottavaa aiempaa enemmän 1800-luvulta.

– Se tuntui sopivammalta, koska tuolta ajalta ovat peräisin piharakennukset ja osa puistorakenteista, kuten tammikuja, ja runsas määrä kasvillisuutta.

Tuulia-Tuulia Tummavuori kertoilee tänä kesänä Håkansbölessä vieraileville erityisesti 1800-luvun aikoihin liittyviä asioita. Taustalla näkyy kartanon pyykkitupa, jota myöhemmin on käytetty asuntona. Johanna Erjonsalo

Vuosisata on kartanon vaiheissa myös se, joka asiantuntijaa itseään erityisesti kiinnostaa

– Sieltä kun alkaa jotain asiaa selvittää, koko ajan löytyy lisää. Hauskaa on myös se, että aina kun menee johonkin museoon tai lukee jonkun historiateoksen, huomaa jonkun tutulta tuntuvan tyypin, joka sitten yhdistyykin tähän paikkaan.

Helsinkiläinen Tummavuori on Håkansbölen kartanon kummit -yhdistyksen ainoa ympäri vuoden töitä tekevä palkattu työntekijä. Kesäkauden lisäksi hän on mukana myös muun muassa joulun aikaan kartanon tonttuaitassa menneistä perinteistä kertomassa.

Hän suunnittelee opastukset ja tekee niihin taustatyöt itse.

– Tavoitteeni oppaana ei ole yhtään sen vähäisempi kuin muuttaa sitä, miten ihmiset katsovat maailmaa. Kerron, minkä takia on tietynlaisia koristeita tai ikkunatyyppejä, millaisia ajatuksia niillä on haluttu herättää ja millaista aatemaailmaa arkkitehtuuriin liittyy, hän selventää.

– Tykkään, kun näen, että ihmiset saavat oivalluksia ja alkavat katsoa rakennettua ympäristöä samoin kuin luontoa eri tavalla. On hauskaa kertoa kuulijoille myös kartanoalueen kasveihin liittyvistä kansantarinoista. Ympäristö ikään kuin puhuu enemmän sillä tavalla.

Tummavuoren mielestä vantaalaiset voivat olla ylpeitä pitkästä ja mielenkiintoisesta historiastaan ja siihen kuuluvasta Håkansbölen kartanosta. –Paikalla on kunniakas menneisyys ja siihen liittyy kaikenlaisia suomalaisia suurnimiä. Johanna Erjonsalo

Haastavia ja herkkiä aiheita Tummavuoren mukaan ovat tyypillisesti muun muassa yhteiskuntaluokat, kielikysymykset, sisällissota ja maanjaot sodan jälkeen.

– Niistä on monilla usein voimakkaita mielipiteitä, mutta ne antavat myös mahdollisuuksia tuoda esiin eri näkökulmia.

Tähänkin paikkaan liittyy erittäin paljon suomalaisen itsenäisyysliikkeen ja siinä vaikuttaneiden henkilöiden historiaa.

Alueen suomenruotsalaisen kulttuurin ja historian Tummavuori kokee myös tärkeäksi asiaksi.

–Se on kiehtovaa ja hurjan monipuolista!

Vierailijoiden kiinnostusten kohteet ovat moninaiset.

– Olen selvittänyt vaikkapa sitä, milloin kurkunviljely on aloitettu Suomessa, koska minulta asiaa kysyttiin.

Huvittavia tilanteita on syntynyt siitä, että 33-vuotiasta Tummavuorta luullaan herkästi ikäistään paljon nuoremmaksi.

– Vanhemmat herrasmiehet ovat tulleet opastamaan, että historiaa on löydettävissä myös erilaisista arkistoista.

Osalla kartanon opastuskierroksista tutustutaan puistosta löytyviin kasveihin ja erityisesti yrtteihin, niiden käyttöön kansanlääkinnässä ja niihin liittyviin kertomuksiin. Johanna Erjonsalo

Kierroksille samoin kuin yhdistyksen jäseniksi on alkanut tulla aiempaa enemmän myös helsinkiläisiä, mikä ilahduttaa Tummavuorta.

– Vantaan ja Helsingin historiahan on yhteistä.

Kartanon piharakennusten kunnostus on käynnistynyt, mutta päärakennuksen odottaman remontin aikataulusta ei vielä ole tietoa. Soraääniäkin on kuulunut, kaikki eivät pidä rahankäyttöä kaupungin vuonna 2005 hankkimaan kohteeseen tarpeellisena.

– Vantaalla on hirvittävän pitkä ja mielenkiintoinen historia, josta täällä voidaan hyvällä syyllä olla ylpeitä. Historian tunteminen yleensä lisää yhteisöllisyyttä. Siksi olisi tärkeätä, että vantaalaisilla on tällaisia paikkoja, joissa sitä voi kokea ja joita ei ole liiaksi asti, Tummavuori sanoo.

– Koko maankin mittakaavassa tämä on poikkeuksellinen, arkkitehtuurisesti ainutlaatuinen paikka. Ei tällaisia jugendkartanoita juurikaan ole, saati sitten Håkansbölen kaltaisia kokonaistaideteos-jugendkartanoita, joissa on oikeasti sitä jugendia säilynyt myös sisällä. Ei ole vain koko ajan rempattu ja laitettu uusinta Ikeaa tilalle.

Lue lisää kartanoalueesta: Yrittäjä toteutti unelmansa

Lue lisää: Håkansbölen kartanon historia kiteytyi kirjaksi ihmisten arjen kautta – Kauppakuititkin peilaavat tyyliä ja tapoja

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut