Poiminta: Koivistoinen on yksi maan suurimpia mansikanviljelysyrityksiä.
Jo vuosia suomalaisten marjat on kerätty ulkomailta hankitulla työvoimalla, koska työhön ei ole saatu suomalaisia. Kaikki muuttui, kun maat asettivat koronaviruksen vuoksi matkustusrajoituksia keväällä.
Viljelijä Vesa Koivistoisenkaan pelloilla Vantaalla, Hollolassa ja Lahdessa ei ole 22 vuoteen kuultu suomen kieltä, mutta tänä vuonna on tosin.
Koivistoisen yhteensä noin 500 poimijasta 350 on suomalaisia ja 150 ukrainalaisia. Kaikki työskentelevät Hollolassa ja Lahdessa. Aiemmista kesistä poiketen Vantaan Hakkilassa on nyt vain itsepoimintaa, koska poimijoita ei riitä sinne.
Koivistoisen mansikkatila on yksi Suomen suurimpia yhteensä 150 hehtaarin alallaan.
Vielä keväällä Suomessa pelättiin, että koronavirus estää ulkomaisten ammattipoimijoiden maahantulon kokonaan, ja että marjat jäävät maahan. Sen vuoksi Koivistoinenkin alkoi hakea kotimaista työvoimaa oikein urakalla.
– Kaksi kuukautta rehkittiin ja tytär haastatteli yli tuhat suomalaista, Koivistoinen kertoo.
Toivon, että heistä tulisi pysyvää työvoimaa.
Vesa Koivistoinen
Lopulta palkattiin 350 poimijaa, joista suurin osa on 15–20-vuotiaita. Koivistoinen on yllättynyt ja tyytyväinen, että suomalaisiakin poimijoita löytyi.
Houkutellakseen suomalaisia töihin Koivistoinen nosti heidän urakkatyö- eli suorituspalkkansa 1,20 euroon kerätyltä kilolta. Ukrainalaisten palkka on 1,05 euroa kilolta, joka on mansikan urakkapalkkasuositus tänä vuonna.
Maaseudun Työnantajaliiton toimitusjohtaja Kristel Nybondas sanoo, että keskimääräinen työsaavutus "normaalilla urakkatyövauhdilla" on 10 kiloa tunnissa. Siten urakka-ansio työehtosopimuksen mukaisesti on 20 prosenttia tuntipalkkaa korkeampi. Laskentaperusteena on työehtosopimuksen vaativuusryhmä 1:n tuntipalkka 8,71 euroa tunnilta.
– Normaalikuntoisen, terveen poimijan lasketaan keräävän keskimäärin 10 kiloa tunnissa, Nybondas jatkaa.
Siitä tulee tuntipalkaksi 10,50 euroa.
– Parhaimmat poimijat keräävät 20–30 kiloa tunnissa, Nybondas tietää.
Työntekijöitä edustavan Teollisuusliiton maaseutuelinkeinojen sopimusasiantuntija Asta Kääriäinen korostaa, että jokaisessa työsopimuksessa vaativuusryhmä ja urakkahinta sovitaan erikseen.
– Mutta vähempää kuin alinta tuntipalkkaa 8,71 euroa tunnilta ja sen päälle laskettua suorituspalkkaa, joka korottaa vaativuusryhmän palkkaa vähintään 20 prosenttia, ei ole mahdollista maksaa kenellekään alan työntekijälle.
Viljelijä Vesa Koivistoinen sanoo, että hän haluaa tukea suomalaista työtä maksamalla suomalaisille isompaa korvausta kuin ulkomaisille työntekijöille.
– Toivon, että heistä tulisi pysyvää työvoimaa.
Kaikki ukrainalaiset työntekijät ovat olleet Koivistoisella töissä useita kesiä.
Onko oikein maksaa eri kansallisuutta olevalle työntekijälle eri suuruista korvausta? Lain mukaan samasta työstä pitää maksaa kaikille sama palkka.
Teollisuusliiton Kääriäinen ei ota kantaa yksittäisen työpaikan tai työnantajan palkkoihin tai muihin työehtoihin, mutta kommentoi asiaa yleisesti.
– Sama palkka kuuluu kaikille. Jos niin ei ole, se rikkoo työntekijän oikeuksia. Vain asiallisella perusteella voi maksaa toiselle enemmän, hän tähdentää.
Tietty kansallisuus ei ole asiallinen peruste.
Asia ei ole niin yksinkertainen, sanoo Koivistoinen, sillä ukrainalaisilla on etuja, joita suomalaisilla ei ole ja niistä aiheutuu marjayritykselle myös kuluja.
– Heille on maksuton majoitus ja heidät kuljetetaan pelloille. Suomalaiset kulkevat omin päin.
Ulkomaiset poimijat eivät useinkaan tunne oikeuksiaan eivätkä kuulu ammattiliittoon, joka muun muassa auttaisi työsuhteeseen liittyvissä asioissa.
– On tärkeä tieto, että kausityöntekijän ja muidenkin määräaikaisia tai lyhytaikaisia työsopimuksia tekevien on hyödyllistä ja täysin sallittua liittyä ammattiliiton jäseneksi. Eli työsuhteen kestosta riippumatta on hyödyllistä hankkia työntekijänä itselleen tuo työelämän vakuutus eli liiton jäsenyys.
Kun liitto puuttuu esimerkiksi palkkauksen tapahtuneisiin virheisiin, ne saadaan Kääriäisen mukaan yleensä sovittua.
– Työnantajan tulee korjata palkat takautuvasti.
Juttua korjattu 8.7. klo 16.25: Urakkakorvauksen suuruus ei ole maaseutuelinkeinojen työehtosopimuksen mukainen suosituskorvaus, kuten tekstissä aiemmin mainittiin. Maaseudun Työnantajaliitto laskee suosituspalkan joka vuosi ja poimintavauhti 10 kiloa tunnissa on tuottajayhdistyksiltä keräämien tietojen perusteella mansikanpoiminnan keskimääräinen kohtuullinen työtahti. Juttuun on lisätty myös Maaseudun Työnantajaliiton toimitusjohtajan Kristel Nybondasin kommentit.