Kolme viidestä suomalaisesta (61 prosenttia) uskoo, että tieteen ja asiantuntijuuden merkitys lisääntyy koronakriisin jälkeisessä ajassa, selviää Sitran teettämästä kyselytutkimuksesta. 37 prosenttia haluaisi myös kasvattaa asiantuntijoiden yhteiskunnallista vaikutusvaltaa – kansalaisten vaikutusvaltaa puolestaan haluaisi lisätä 28 prosenttia.
Yli puolet vastanneista, 54 prosenttia, uskoo myös, että yhteiskuntaryhmien väliset jännitteet ja ristiriidat taloudellisissa ja sosiaalisissa kysymyksissä lisääntyvät. 42 prosenttia vastanneista uskoo, että koronan vuoksi kansalaisten seuranta ja valvonta lisääntyy myös kriisin jälkeen.
– Tulokset kertovat ainakin siitä, että moni suomalainen arvioi koronakriisillä olevan pitkäaikaisia yhteiskunnallisia vaikutuksia ja toisaalta myös sitä, että ihmiset toivovat, että heidän tulevaisuuteensa vaikuttavat päätökset perustuisivat tutkittuun tietoon, sanoo Sitran Uudistumiskyky-teeman johtaja Antti Kivelä tiedotteessa.
Suomalaisten luottamus useimpiin instituutioihin on tutkimuksen mukaan kasvanut koronakriisin aikana. Jo ennestään vankka luottamus presidenttiin on kasvanut edelleen: vuonna 2017 presidenttiin kertoi luottavansa erittäin paljon 32 prosenttia, nyt peräti 40 prosenttia. Joka kolmas suomalainen haluaisi lisätä tasavallan presidentin yhteiskunnallista vaikutusvaltaa.
Hallituksen nauttima luottamus kasvoi suhteessa vielä enemmän kuin presidentin: siihen erittäin paljon luottavien osuus lähes kolminkertaistui vuoden 2017 viidestä prosentista tämän vuoden 13 prosenttiin. Melko paljon hallitukseen luottaa nyt lähes joka toinen suomalainen, 47 prosenttia, kun luku vuonna 2017 oli 30 prosenttia eli vajaa joka kolmas suomalainen.
Poliittiset puolueet löytyvät kyselyssä listausten hänniltä. Vain kolme prosenttia vastanneista kertoo luottavansa puolueisiin erittäin paljon, 27 prosenttia melko paljon ja 13 prosenttia ei luota lainkaan. Puolueiden yhteiskunnallista vaikutusvaltaa haluaisi lisätä vain neljä prosenttia vastanneista.
Sitran Kansanvallan peruskorjaus -projektin laajassa kyselytutkimuksessa selvitettiin kansalaisten näkemyksiä suomalaisen demokratian tulevaisuuden kannalta keskeisistä tekijöistä kuten koronakriisin oletetuista vaikutuksista yhteiskuntaan, ihmisten omasta vaikuttamis- ja osallistumishalukkuudesta sekä käsityksiä nykyisistä puolueista ja niiden toimintatavoista.
Kyselyn on tarkoitus tuottaa tietoa demokratian kehitystyön tueksi sekä kansalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien vahvistamiseksi.
Kyselytutkimuksen toteutti TNS Kantar. Tutkimuksen aineisto edustaa Suomen 15–85-vuotiasta väestöä. Kysely toteutettiin 29.4.–8.5.2020 ja siihen vastasi 3 832 väestöä edustavaa henkilöä.