Häiriköitä kuvannut voi itse syyllistyä rikokseen, jos kuvan julkaisee paikallisessa Facebook-ryhmässä

Se, että kuva otetaan henkilöstä takaapäin ja kuva julkaistaan Facebook-ryhmässä kuvattavalle kyseenalaisessa yhteydessä, ei välttämättä poista kuvan levittäjän vastuuta. Kuvituskuva. Marjo J. Rämö
Marjo Rämö

Marjo Rämö

Joukko nuoria roskaa ja repii istutuksia puistoalueella. Heistä otetaan kuva, joka jaetaan alueen Facebook-ryhmässä.

Saako julkisella paikalla olevista ihmisistä ottaa kuvia, ja saako niitä jakaa sosiaalisessa mediassa?

– Toisen ihmisen kuvaaminen julkisella paikalla ei ole rikos. Jos kuvaa tai videota levittää sosiaalisessa mediassa, voi levittäjä syyllistyä esimerkiksi yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämiseen tai kunnianloukkaukseen, toteaa rikoskomisario Simo Kauppinen Itä-Uudenmaan poliisilaitokselta.

Edellä mainitut rikosnimikkeet voivat tulla kyseeseen silloin, jos kuvattava esitetään kyseenalaisessa valossa esimerkiksi epäiltynä rikoksen- tai vahingontekijänä.

Rikosvastuu voi koskea kuvien levittäjää myös silloin, jos kuvattu todetaan syylliseksi rikokseen tai vahinkoon.

Yksityiselämää koskevan tiedon levittämisestä ja kunnianloukkauksesta voi saada sakkotuomion. Törkeä muotoisen teon rangaistusasteikon yläpäässä on vankeustuomio. Kuvaaja voi siis syyllistyä seuraamuksiltaan vakavampaan rikokseen kuin kuvauksen kohde.

Esimerkkinä Kauppinen mainitsee tapauksen, jossa hyvinkääläinen huoltoasemayrittäjä tuomittiin yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämisestä jaettuaan polttoainetta anastaneen henkilön kuvan ja nimen sosiaalisessa mediassa.

Yksityiset piha-alueet kuuluvat kotirauhan piiriin. Yksityisellä alueella luvatta kuvaaminen voi täyttää salakatselun tunnusmerkistön. Jos yksityisellä piha-alueella otettua kuvaa jaetaan luvatta, voi lisärikosnimikkeenä kyseeseen tulla mainitut yksityiselämää loukkaavan tiedon levittäminen tai kunnianloukkaus.

Kauppinen muistuttaa myös hyvistä tavoista: ketään ei pidä ehdon tahdoin kuvata julkisella paikalla ilman lupaa. Alaikäisiä kuvattaessa myös heidän huoltajillaan on asiassa sananvaltaa.

Joskus ilkivallantekijöitä yritetään saada vastuuseen siten, että heistä julkaistaan kuva takaapäin. Se ei poista vastuuta kuvan levittäjältä.

– Jos katsotaan, että henkilö on yleisesti tunnistettavissa vaatetuksen tai kehonkielensä perusteella, voi kyseeseen tulla edellä mainitut rikokset.

Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen ennalta estävän toiminnan yksikössä työskentelevän Kauppisen mukaan rikosilmoituksia tällaisista tapauksista tehdään harvoin.

Tällaiset rikokset ovat asianomistajarikoksia, ja vaativat sen, että rikosilmoituksen tekee henkilö, jonka kunniaa tai yksityisyyttä on loukattu tai alaikäisen kyseessä ollessa hänen huoltajansa.

Rikosvastuuseen voi joutua myös Facebook-ryhmän ylläpito, jos katsotaan, ettei se puutu esimerkiksi yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämiseen. Kauppinen korostaa, että tapaukset eivät ole yksioikoisia ja viimekädessä asian ratkaisee tuomioistuin.

Pitääkö sitten vain katsoa vierestä kun yhteisiä tiloja turmellaan tai naapurin pihasta viedään fillari?

Yleisellä paikalla kuvaaminen ei ole sinällään rikos. Kuvamateriaalin voi, ja se pitääkin toimittaa poliisille, jos epäilee vahingontekoa tai muuta rikosta.

Alueelliset Facebook-ryhmät toimivat myös hyvinä kanavina, kun halutaan tavoitella esimerkiksi lähialueen lasten vanhempia.

– On jopa suotavaa kertoa, jos joukko lapsia on keksinyt vaarallisen tai häiritsevän leikin. Sen voi tehdä ilman kuvaa. Jos kukaan ei ole tunnistettavissa, silloin ei tule loukanneeksi kenenkään yksityisyyttä.

Mutta eikö tekijät selviäisi nopeammin sosiaalisen median avulla?

– Poliisi on esitutkintaviranomainen, jonka tehtävänä on rikosten tutkinta. Suomessa on käytössä esitutkinnankin aikana syyttömyysolettama, Kauppinen muistuttaa.

Esitutkinnan jälkeen syyttäjä suorittaa syyteharkinnan, jonka jälkeen tulee mahdollinen tuomioistuinkäsittely, jonka perusteella tuomioistuin tuomitsee tai jättää vastaajan tuomitsematta.

Vuosi sitten jyväskyläläinen nainen tuomittiin sakkoihin ja korvauksiin kunnianloukkauksesta tapauksessa, jossa hän oli varoittanut paikallisessa Facebook-ryhmässä pakettiautolla liikkuvasta miehestä, jota nainen luuli pedofiiliksi. (KSML 7.6.2019). Julkaisu levisi nopeasti ja joku muu selvitti kyseisen auton rekisterinumeron perusteella kuljettajan henkilöllisyyden. Mies oli remonttikohdettaan etsinyt syytön työmies. Käräjäoikeus määräsi alkuperäisen julkaisun tehneen naisen maksamaan sakkojen lisäksi miehelle 6 000 euron korvaukset sekä tämän 3 000 euron oikeudenkäyntikulut.

Epäedullisen kuvamateriaalin jakamisella lapsista ja nuorista voi olla kauaskantoisia seurauksia keskenkasvuisille.

– Lapset eivät ajattele asioista samalla tavalla kuin aikuiset, Kauppinen huomauttaa.

Alle 15-vuotias ei ole rikosoikeudellisessa vastuussa.

Siinä missä tämän päivän aikuiset muistelevat teini-iän hölmöilyjään, nykynuorten teot ovat katsottavissa vuosienkin päästä, mikäli tallenteita julkaistaan verkossa.

Lue lisää aiheesta: Liikuntahalli julkaisi lenkkarivarkaudesta epäiltyjen kuvat seinällä

Ylläpitäjä: Kuohuttavassa tilanteessa yksityisyys unohtuu

– Emme julkaise tunnistettavia kuvia ihmisistä, linjaa Elina Muikku, yksi yli 50 000 jäsenen Vantaan Puskaradio Facebook-ryhmän ylläpitäjistä. Puskaradion ylläpito tarkastaa julkaisut ennen julkaisua. Tämä ei ole käytäntö kaikissa ryhmissä. Muikku kertoo, että takaapäin kuvattujen, epäiltyjen vahingontekijöiden kuvien julkaisua harkitaan tapauskohtaisesti. Helppoa rajanveto ei aina ole ylläpidollekaan. Ylläpidon seulaan jää kuvia ja videoita viikoittain, viime aikoina jopa päivittäin. Muikku arvelee, että kyse on sekä tietämättömyydestä että välinpitämättömyydestä. – Kuohuttavan tilanteen ollessa päällä unohdetaan yksityisyys tai vähätellään sen merkitystä.

Kommentoi

Mainos: Tuukka Saimén

Piilopuoluetuki vs terveydenhuolto

Mainos: Jonna Weckström ja Elina Nykyri

Turvataan sote-uudistuksessa järjestöjen toimintaedellytykset!

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut