Rajoitusten poistuminen on lisännyt taksien tuloja vain hieman – Yrittäjä: "Tämä on myrkyllinen tilanne"
2
–Pari tuntia odottamista, kymmenen euron kyyti ja jälleen pari tuntia odottamista, kuvailee Rainer Simonen tavanomaista työpäivää heinäkuussa 2020. Marjo J. Rämö
Katso isompi kuvaAiemmin taksiyrittäjä Rainer Simonen toi tai vei asiakkaita lähes päivittäin Vantaan Holiday Inn -hotellille. Maaliskuun puolivälin jälkeen ei kertaakaan. Heinäkuun puolivälissä hotelli on edelleen kiinni. Marjo J. Rämö
Marjo J. Rämö
– Pientä elpymistä on havaittavissa, kertoo Taksiliiton hallituksen puheenjohtaja Kai Andersson taksiyrittäjien tilanteesta heinäkuun puolivälissä.
Hallitus on samalla viikolla poistanut ravintoloiden aukioloihin ja matkailuun liittyviä rajoituksia. Molemmat höllennykset vaikuttavat suoraan taksikyytien määrään.
Esimerkiksi Helsinki-Vantaan lentokentällä matkustajia on edelleen vain murto-osa normaalista. Tilanne ei tuo tarpeeksi kyytejä niitä kärkkyville kuljettajille.
Apua ei tule ajankohdastakaan. Heinäkuu on perinteisesti ollut tammikuun alun ohella vuoden hiljaisimpia ajanjaksoja taksiyrittäjille.
Andersson sanoo taksialan olleen yksi pahiten koronakriisin vaikutuksista kärsineistä aloista lentoliikenteen, majoitus- ja kulttuurialan ohella.
Matkailuun, työmatkoihin, koulukyyteihin ja ravintola- ja kulttuuririentoihin tarvittavien taksimatkojen kysyntä loppui kuin seinään maaliskuun lopussa.
He vain lopettavat ja jäävät yksin mahdollisten velkojensa kanssa.
– Nordean tilastojen mukaan taksikyytien korttimaksut vähenivät jopa enemmän kuin ravintoloiden, Andersson huomauttaa.
Koronakevään aiheuttamat kuljetusten ja tulojen romahdukset saattavat merkitä satojen yrittäjien katoa alalta.
Andersson kertoo liiton jäsenille vapun tienoilla tehdystä kyselystä. Noin 13 prosenttia vastanneista (225 vastaajaa) piti toimintansa jatkumista koronakriisin jälkeen epätodennäköisenä tai erittäin epätodennäköisenä.
Andersson huomauttaa, että vastaajia oli hieman vajaa puolet noin 4 000 jäsenen liitosta. Liitto taas edustaa arviolta viidennestä koko maan taksiautoilijoista.
Liitto on tehnyt jäsenistölleen kyselyjä kolmesti koronakevään aikana.
Maaliskuun lopussa tehdyssä kyselyssä kolmannes vastaajista ilmoitti tulojensa pudonneen yli 80 prosenttia.
Suunnilleen sama määrä vastaajista haarukoi tulojensa romahtaneen 60–80 prosenttia.
Viimeisimmässä, toukokuussa toteutetussa kyselyssä, noin puolet vastanneista arvioi tilanteensa parantuneen hieman.
Konkurssitilastoissa taksiyrittäjien toiminnan loppuminen ei näy, sillä useimmat toimivat ammatinharjoittajina.
– He vain lopettavat ja jäävät yksin vastuidensa ja mahdollisten velkojensa kanssa, Andersson toteaa.
Taksiyrittäjällä ei ole isoja toimitiloja, mutta useimmilla on kiinteitä kuluja, jotka juoksevat, vaikka autot seisoisivat. Näitä ovat muun muassa autojen lainanlyhennykset, vakuutusmaksut sekä taksikeskusmaksut.
– Korona-aikana pientä helpotusta yrittäjien tilanteeseen on tuonut se, että myös ammatinharjoittajat pääsivät työmarkkinatuen piiriin ilman että yritys olisi pitänyt lopettaa, Andersson kertoo.
Taksialan isoimmat toimijat ovat hakeneet ja ovat jo osittain saaneetkin liiketoiminnan kehittämiseen myönnettäviä koronatukia.
Valtaosa yrittäjistä on kuitenkin pieniä ammatinharjoittajia, joille on pääasiassa ollut tarjolla vain kuntien maksamia 2 000 euron koronatukia.
Koronakriisiä Andersson kuvaa katastrofiksi alalle, joka on ollut kovassa murroksessa jo ennen kriisiä taksilain uudistuksen jälkeen.
– Alalle on tullut epätervettä kilpailua sekä osaamattomia, jopa kyseenalaisesti toimivia yrittäjiä. Kuluttajien luottamus alaan oli heikentynyt jo ennen kriisiä.
Andersson uskoo, että loppuvuosi on taksialalle edelleen haastava. Alan tulevaisuuteen vaikuttaa koronaviruksen ohella se, miten hyvin taksilainsäädännön korjaamisessa onnistutaan ja asiakkaiden luottamus saadaan palautettua.