Lammaslammen järvinäkymät uhkaavat peittyä – Pähkinärinteen asukkaat huolestuivat keitaansa tulevaisuudesta

Matti Pirjetän parvekkeelta on Lammaslammelle hieno näkymä, jota Kaarina Suonperä ja Lea Hoikka ihailevat. Maantasalla näkymät uhkaavat peittyä. Päivi Tuovinen

Ympäristö: Lammaslampi on yleiskaava 2020 -ehdotuksessa luo-aluetta.

Armi Suojanen

Armi Suojanen

Kauniina heinäkuun iltapäivänä Lammaslammen ympäri kiertää ihmisiä hölkäten ja kävellen. Itärannalla alakouluikäisistä pojista toinen hyppii laiturilta humuspitoiseen ruskeaan veteen niin kuin oikea vesipeto.

Pähkinärinteen asuinalueen ylpeydellä on pinta-alaa seitsemisen hehtaaria ja sen reunaa kulkevalla ulkoilureitillä pituutta noin 1,5 kilometriä. Idylli olisi täydellinen ellei lammen ylle olisi asettunut tummia pilviä, kuvaannollisesti. Lähistön asukkaat pelkäävät, että näkymät lammelle peittyvät, muuttolinnut, kuten joutsenet, jättävät tulematta ja pahimmillaan heidän helmensä kasvaa umpeen.

Rohkeimmat käyvät Lammaslammessa uimassa. Järven vesi on uimakelpoista, vaikka se on humuspitoista. Päivi Tuovinen

Miksi kaisloja ei poisteta? kysyvät Lea Hoikka, Matti Pirjetä ja Kaarina Suonperä. Kaikki kolme asuvat lammen naapurissa. Hoikka ja Pirjetä ovat myös 50 vuotta täyttävän Pähkinärinne-seuran hallituksen jäseniä.

Heidän mukaansa kaislat ovat jälleen vallanneet lisää tilaa järvestä eikä Vantaan kaupungilta ole Suonperän mukaan tultu niittämään niitä moneen vuoteen, pyynnöistä huolimatta.

– Kaislat eivät tee lammen happitilanteelle hyvää, Pirjetä sanoo.

– Ne on poistettava juurineen rehevöitymisen lisääntymisen estämiseksi ja veden laadun parantamiseksi, hän vaatii.

Kaislat estävät myös näkyvyyden lammelle. Juuri maiseman monet haluavat nähdä muuallakin kuin vain parissa kohdassa kävelyreitin varrella.

– Ne ovat harkittuja näkymiä. Kaikkien etu on, että Lammaslammen ympäristössä on niitä näkymiä, toteaa Pähkinärinne-seuran puheenjohtaja Arno de la Chapelle.

Aud Helene Lenkkeri (edessä) ja Maija-Liisa Janhunen nauttivat kävelylenkeistä Lammaslammella. Päivi Tuovinen

Järven rehevöityminen huomattiin 1970-luvulla. Sen happivajetta on korjattu ilmastamisella ja nykyisin lammessa on ilmastuskaivo ympäri vuoden. Lampea on myös ruopattu kahdesti. Sinilevää lammessa on harvoin, tänä kesänä ei vielä kertaakaan.

2010-luvulla lammen vedenlaatu on ollut vakaa ja sen tarkkailua on harvennettu tehtäväksi kolmen vuoden välein.

Lammen vedenlaatua seuraa Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä. Lammen ja puistoalueen hoidosta vastaa puolestaan Vantaan kaupunki.

Lähiasukkaita huolettaa lammen tulevaisuus, sillä uudessa yleiskaava 2020 -ehdotuksessa alueesta muodostettaisiin niin sanottu luo-alue. Se tarkoittaa luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittävää aluetta. Luo-alueiden hoidossa ja käytössä pitää erityisesti huomioida luontoarvot ja huolehtia, että ne säilyvät.

Vantaan viitasammakkokartoituksessa 2018 lammelta löydettiin viitasammakoiden ohella tavallisia sammakoita ja rupikonnia. Ne lisääntyvät laskuojissa ja rantakaislikossa.

Suomen kaikki sammakkoeläinlajit ovat rauhoitettuja eikä niitä saa vahingoittaa tai siirtää.

Arno de la Chapellen mukaan puolittainen luonnontilaisuus merkitsee sitä, että lammen lähialue ei ole enää puistomainen.

– Se tarkoittaa, että näkymät kasvat umpeen ja sen yleisilme muuttuu kauas puistosta.

Lammaslampi mainitaan Vantaan viheralueohjelmassa 2011–20 yhtenä Myyrmäen suuralueen vetovoimakohteena. Suunnitelmissa on muun muassa koirapuiston rakentaminen, mutta sitä ei ole ainakaan toistaiseksi tehty.

Lammaslampi on monelle rentoutumisen paikka. Päivi Tuovinen

Yleiskaavaehdotus on jo ollut nähtävillä, jolloin siihen on voinut jättää mielipiteensä virallisena muistutuksena. Sellaista Lammaslammen naapurissa asuvat eivät ole tehneet. Koronaviruspandemia vaikeutti yleisötilaisuuksien järjestämistä yleiskaavasta ja muistutusaika meni heiltä epähuomiossa ohi.

Uuden yleiskaavan hyväksyy kaupunginvaltuusto loppuvuonna.

Pähkinärinteen asukkaat aikovat silti puolustaa järveään ja vaatia kaupungilta toimia sen tulevaisuuden turvaamiseksi. Lea Hoikka kertoo, että sitä varten aletaan kerätä nimiä ja adressi luovutetaan päättäjille.

Jutussa on käytetty tietolähteenä myös Vantaan yleiskaavaa 2020 -ehdotusta, Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymän selvitystä Lammaslammen vedenlaadusta vuodelta 2017 ja Vantaan viitasammakkokartoitusta vuodelta 2018.

Lammaslampi

Keidas keskellä asutusta

Hämeenkylän kaupunginosan Lammaslampi on matala järvi Pähkinärinteen asuinalueen ytimessä. Sen keskisyvyys on 1,5 metriä ja syvimmillään vettä on noin kolmeen metriin asti.

Lammaslammen itäpuolella on asuinalue, mutta muualla järven ympärillä on lähinnä hoidettua puistoaluetta.

Järven rannalla on kaksi epävirallista uimalaituria ja pohjoispuolella koirien epävirallinen uimaranta.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.