Kaupungin tiivistyminen herättää tunteita. Moni asukas kokee, että rakentamisbuumi on ottanut vantaalaisalueilla vallan ja uudet rakennukset jyräävät alleen alueiden viihtyisyyden. ”Vantaalla ei ole kohta tilaa edes hengittää”, kommentoi keskustelija sosiaalisessa mediassa.
Vantaan kaupungin lupapäällikkö Ilkka Rekonen on tietoinen, ettei tonttien tehokas käyttö ole kaikkien mieleen. Hänellä on kysymyksiä asiasta purnaaville:
– Mikä on vaihtoehto? Pitäisikö nykyisen asuinalueiden tiivistämisen sijaan rakentaa kaatamalla metsää ja rakentaa aiemmin virkistyskäytössä olleille alueille?
Pientaloalueilla tiivistäminen ei ole Rekosen mukaan Vantaalla vielä juurikaan näkynyt.
– Vantaa ei ole lähtenyt laajamittaisesti toteuttamaan tehokkaamman rakentamisen mahdollistavia kaavamuutoksia pientaloalueilla. Mahdolliset muutokset on tehty poikkeamispäätöksillä.
Vantaalle muuttaa jatkossakin paljon ihmisiä ja kaupunki kasvaa.
– Mikäli uusia asuntoja ei rakenneta, vanhojen asuntojen hinta nousee, Rekonen toteaa.
Hän korostaa, että asuinalueilla tapahtuu väistämättä muutosta.
– Muutos on joko parempaan eli asuinalueet tiivistyvät ja uudistuvat. Toinen vaihtoehto on, että tapahtuu muutos huonompaan eli alueen palvelut rapautuvat, liikenneyhteydet huononevat ja segregaatio vahvistuu.
Rekonen ottaa esimerkeiksi Itä-Vantaalta Hakunilan ja Havukosken ja Länsi-Vantaalta Martinlaakson ja Myyrmäen. Hänen mukaansa viimeksi mainituissa on onnistuttu kehittämisessä itävantaalaisalueita paremmin. Hyvänä ratkaisuna hän pitää muun muassa uuden ostoskeskuksen rakentamista Martinlaaksoon.
Joissain tapauksissa alueiden kohtalona on juuttuminen noidankehään. Jos alueen annetaan rapautua liian pitkään, sen uudistaminen tulee vaikeaksi ja alueen arvostus laskee entisestään.
– Jos asuntojen arvo on pudonnut kovin alas, uusien asuntojen rakentamisessa on haasteensa, toteaa Rekonen viitaten siihen, että rakennuttajat haluavat hyvän tuoton uudiskohteita myydessään.
Vantaalle on noussut melko lyhyessä ajassa kokoaan uusia alueita: Leinelä ja Kivistön tiivis kerrostalokeskittymä. Rekonen toivoo Vantaalle lisää keskustelua siitä, miten kaupungissa panostetaan eri alueiden kehittämiseen.
Hänen mielestään on relevanttia kysyä, panostetaanko vanhojen alueiden pitämiseen elinkelpoisena vai kokonaan uusien alueiden rakentamiseen.
Vaikka tiivistäminen tuo uusia asukkaita ja siten pitää alueen elinvoimaisena, Rekonen toivoo, että kehittämistyössä panostettaisiin myös julkisen tilan laatuun. Julkiseen tilaan kuuluvat muun muassa viheralueet.
2
