Moni sairastaa diabetesta tietämättään – 70 prosentilla potilaista sairaus on havaittu sattumalta

Diabetesmittari. Arkisto/ Raimo Eerola
Klaus Nurmi

Klaus Nurmi

Valtaosalla kakkostyypin diabetesta sairastavilla potilailla sairaus on havaittu sattumalta. Moni heistä kärsii oireista pitkään ilman diagnoosia ja oikeaa hoitoa.

Kakkostyypin diabetes voi vaikuttaa elämänlaatuun monin tavoin. Väsymys, unettomuus ja jaksamattomuus harrastaa nousivat esiin, kun Taloustutkimus kysyi tyypin 2 diabetespotilailta sairauden vaikutuksista heidän hyvinvointiinsa.

Tutkimuksen mukaan yli kahdella kolmesta potilaasta sairaus on havaittu sattumalta, ja moni kärsii oireista pitkäänkin ilman diagnoosia ja oikeaa hoitoa.

Tyypin 2 diabetes eli niin sanottu aikuisiän diabetes on krooninen aineenvaihduntasairaus, joka on todettu 350 000 suomalaisella. Heidän lisäkseen noin 100 000 suomalaisen arvioidaan sairastavan kakkostyypin diabetesta tai sen esiastetta tietämättään.

Taloustutkimuksen ja Novo Nordiskin kyselytutkimuksessa nousi esiin, että sairaus voi vaikuttaa potilaiden elämänlaatuun monin tavoin.

Tyypillisimpiä vaikutuksia olivat väsymys, unettomuus, taloudellinen taakka sekä jaksamattomuus harrastaa.

– Kun verensokeri on jatkuvasti pitkään koholla, se lisää väsymystä ja heikentää unenlaatua. Hoitotasapainolla on suora yhteys myös jaksamiseen, mielialaan ja muistiin, sanoo Novo Nordiskin lääketieteellinen johtaja Tero Saukkonen tiedotteessa.

Moni sairastaa kakkostyypin diabetesta pitkään tietämättään. Tutkimukseen osallistuneista potilaista seitsemän kymmenestä kertoi, että oma sairaus on tunnistettu sattumalta esimerkiksi muun lääkärikäynnin yhteydessä.

Diabeteksen oireita ei aina tunnisteta eikä niiden pohjalta osata hakeutua hoitoon.

Tero Saukkosen mukaan on erittäin yleistä, ettei potilas itse tiedä sairastavansa tyypin 2 diabetesta. Väsymys ja huono nukkuminen voivat johtua monesta seikasta, ja pahimmillaan sairaus tunnistetaan esimerkiksi vasta sydäninfarktin yhteydessä.

– Vaikka oireet eivät olisi alussa merkittävät, alusta asti tehokas hoito voi hidastaa sairauden etenemistä ja tehdä sen kanssa elämisestä helpompaa. Jos on pieniäkin epäilyjä kakkostyypin diabeteksesta, asiaa ei kannata viivyttää vaan ottaa saman tien yhteyttä terveydenhuoltoon ja nostaa diabetes puheeksi. Diabetesliiton sivuilta löytyvä testi auttaa nopeasti arvioimaan omaa diabetesriskiä, Saukkonen vinkkaa.

Tutkimuksessa suurin osa potilaista tunnisti sairauden riskitekijöiksi ylipainon, vähäisen liikunnan ja sukurasitteen, mutta esimerkiksi tupakointi ja uniapnea osattiin yhdistää kakkostyypin diabetekseen harvemmin.

– Nämäkin olisi hyvä tunnistaa, jotta esimerkiksi uniapnean kohdalla osattaisiin sulkea myös diabetes pois, Tero Saukkonen toteaa.

Kakkostyypin diabeteksen hoidon keskeiset kohteet ovat samoja kuin sairauden riskitekijät: painon hallinta, liikunta, ravitsemus ja uni.

Lääkehoito tukee elintapamuutoksia. Tutkimuksessa yli neljäsosa vastaajista kuitenkin kertoi, ettei ota heille määrättyjä lääkkeitä ainakaan täysin määräyksen mukaisesti.

Kyselytutkimus toteutettiin Taloustutkimuksen internetpaneelissa helmikuussa, ja siihen vastasi yhteensä 202 potilasta ja 150 heidän läheistään.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.