Noin 300 ihmistä jonotti keskiviikkona Korson ruokapalvelu ry:n jakamia ruoka-apupusseja.
Reilun sadan metrin jono kiemurteli jakopaikkana toimivan Helluntaiseurakunnan parkkipaikalta Peltomyyränkujalle.
– Määrä on lähes kaksinkertaistunut koronaa edeltävästä ajasta, kertoo jakelua organisoiva Marja Kauhanen.
Yhdistys jakaa ruoka-apua kolmesti viikossa, lähes tuhat pussia viikossa.
– Hakijoiden joukossa on selvästi uusia tarvitsijoita: lapsiperheitä ja lomautettuja, kertoo Kauhanen.
Ruoka-avun hakijoiden lähes kaksinkertaistunut määrä Korsossa ei kerro yksiselitteisesti kaksinkertaistuneesta tarpeesta.
Hakijoissa on nyt tavallista enemmän lapsiperheitä.
Korona sulki Vantaan ruoka-apua jakavasta verkostosta noin puolet.
– Ruoka-apua tarvitsevat jakaantuvat nyt harvempiin paikkoihin, mikä aiheuttaa ruuhkaa joillakin paikoilla, kertoo Yhteisen pöydän palveluesimies Hanna Kuisma.
Osa Korsossa jaettavasta hävikkiruoasta tulee kaupungin ja seurakunnan koordinoiman Yhteisen pöydän kautta, jolle yritykset lahjoittavat ylijäämäruokaa.
Hävikkiruoanjakoverkostoon kuului ennen koronakriisiä 80 ruoka-apua jakavaa pistettä, nyt toiminnassa on noin 40.
Kuisma kertoo saaneensa kentältä viestiä, että myös uusia, koronan vuoksi lomautettuja tai työttömäksi jääneitä asiakkaita on jonkin verran.
– Hakijoissa on nyt tavallista enemmän lapsiperheitä, työttömäksi jääneitä tai tukia odottavia. Vähävaraiset eläkeläiset ovat kuitenkin edelleen suurin ruoka-avun hakijaryhmä.
Yllättävään taloudelliseen ahdinkoon on voinut hakea myös kaupungin myöntämää täydentävää ja ehkäisevää toimeentulotukea. Tuen saamisen edellytys on se, että hakija kuuluu Kelan myöntämän toimeentulotuen piiriin.
Keväällä harkinnanvaraisten tukimuotojen käyttö ei lisääntynyt edellisvuoteen verrattuna, vaikka lomautukset ja työttömyys heikensivät monen vantaalaisen taloutta välittömästi.
– Sitä selittää se, että hakemukset joukkoliikenteen matkakustannuksiin ja lasten harrastustapahtumiin putosivat oleellisesti, arvioi sosiaalityön esimies Assi Sihvonen.
Myöhemmin keväällä ja alkukesästä tukea on alettu hakea rästiin jääneisiin vuokriin ja sähkölaskuihin.
Huhtikuun alussa tehdyn linjauksen mukaan täydentävää toimeentulotukea myönnettiin kodin ruokavaraston täydentämiseen 14 vuorokaudelle. Tähän apuun tartuttiin hanakasti.
– Yllättäen ruoasta tulikin se tärkein asia perheissä, kun lapset jäivät kotiin, Sihvonen sanoo.
Sihvonen arvioi, että kevään työttömyys ja lomautukset näyttäytyivät selkeimmin sosiaalitoimen neuvontapalveluissa.
– Neuvonnan tarve on ollut valtava. Soittajilla on ollut selvästi hätä omasta tilanteesta, Sihvonen kertoo.
– Hätä, avuttomuus, muutoksen äkillisyys, kuvailee Sihvonen kevään aikana yhteyttä ottaneiden ihmisten päällimmäisiä tuntoja.
Koronakriisin aiheuttama työttömyys ja lomautukset ovat tuoneet niin Kelan kuin kaupungin myöntämän toimeentulotuen piiriin asiakkaita, jotka eivät ole olleet toimeentulotuen asiakkaita aiemmin.
– Tilanne pääsi todella yllättämään ihmisiä, jotka ovat pitäneet omaa taloudellista tilannettaan vakaana ja tottuneet tiettyyn elintasoon, Sihvonen sanoo.
