Soitot hätäkeskuksiin vähenivät koronakriisin aikana. Samaan aikaan tehtävien luonne muuttui: entistä useampi soittaja kaipasi apua kodin ja perheen ongelmiin.
Hätäkeskukset vastaanottivat tammi-kesäkuun aikana 1 347 000 hätäilmoitusta eli yli 60 000 vähemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan (1 410 300). Hätäkeskuslaitoksen laatupäällikön Tommi Hopearuohon mukaan laskua oli erityisesti maalis-toukokuun aikana eli pahimman koronatilanteen aikana.
– Koronakriisi vähensi liikkumista ja sai ihmiset toimimaan aiempaa varovaisemmin. Tämä poikkeusolojen tuoma muutos näkyy hätäilmoitusten osalta selkeästi maalis-toukokuun toimintaluvuissa. Tuolloin erityisesti terveystoimeen liittyviä hätäilmoituksia oli edelliseen vuoteen verrattuna vähemmän. Kesää kohti hätäilmoitusten määrä alkoi jälleen nousta, kun poikkeusolojen suosituksia lievennettiin. Myös sääolosuhteet suosivat kesäkuussa ulkoilua ja liikkumista, Hopearuoho kertoo hätäkeskuslaitoksen tiedotteessa.
Noin joka toinen (52 prosenttia) hätäilmoitus johti viranomaisten hälyttämiseen paikalle. Lopuissa hätäkeskus ohjeisti soittajaa.
– Koronakriisin vaikutukset näkyivät toimialojen tehtävämäärissä hyvin eri tavoin. Ensihoidon osalta tehtävämäärät kääntyivät laskuun, mutta muiden viranomaisten kohdalla tehtävämäärät kasvoivat. Sosiaalitoimelle välitetyissä tehtävissä tapahtui suhteellisesti eniten kasvua (9 prosenttia), Hopearuoho kuvailee tiedotteessa.
Sosiaalipäivystykseen hätäkeskus ohjasi saamistaan soitoista neljä prosenttia.
Eniten alkuvuonna tarvittiin ensihoidon apua: viranomaisille ohjatuista ilmoituksista ensihoidolle meni useampi kuin joka toinen, 54 prosenttia. Poliisin osuus oli 36 prosenttia ja pelastustoimen 6 prosenttia.
Viisi yleisintä hätäkeskuksen tehtävää olivat vuoden ensimmäisellä puolikkaalla sairastuminen, kaatuminen, rintakipu, ilkivalta ja häiriökäyttäytyminen sekä hengitysvaikeus.
Virheellisten ilmoitusten määrä laski alkuvuonna selvästi viimevuotiseen verrattuna. Tammi-kesäkuussa 2020 virheellisiä ilmoituksia oli 335 200, kun luku vastaavana ajanjaksona viime vuonna oli 405 200.
– Kun hätäilmoitusten kokonaismäärä väheni, laskua näkyi myös virheellisten ilmoitusten määrissä. Toinen vaikuttava tekijä oli hätäkeskustietojärjestelmään liittyvä muutos, joka oli käynnissä viime vuonna. Tänä vuonna kaikki hätäkeskukset käyttävät yhteistä tietojärjestelmää, ja se yhdenmukaistaa tilastointiamme, Hopearuoho avaa virheellisten ilmoitusten määrän muutosta tiedotteessa.
Hätäpuheluun vastataan Suomessa nopeasti: alkuvuonna 99 prosenttia soittajista sai vastauksen alle 30 sekunnissa ja 95 prosenttia alle 10 sekunnissa. Luvut ovat parantuneet viimevuotisista.